Saavutettavuus ja käyttäjälähtöinen design tuovat palvelut kaikkien ulottuville

Keskustelu palvelumuotoilusta on viime aikoina lisääntynyt myös julkishallinnon palveluiden kohdalla. Tieto- ja viestintäteknologian yhteydessä puhutaan ns. Design for all -periaatteesta. Se kiinnittää jo palvelujen suunnitteluvaiheessa huomion erilaisiin käyttäjiin, heidän tarpeisiinsa, rajoitteisiinsa ja haasteisiinsa.

Palvelut pyritään suunnittelemaan niin, että kaikkien on mahdollista käyttää niitä. Design for all ei tarkoita sitä, että tarjotaan yhtä ratkaisua kaikille, vaan sitä että suunnittelun lopputuloksena tarjolla on sopivia vaihtoehtoja erilaisiin käyttäjä- ja käyttötilanteisiin.

Viranomaiset ja yhdenvertaisuuslaki pääroolissa Design for all -periaatteen edistäjänä

Kaikkia julkisia ja yksityisiä toimijoita velvoittaa omassa toiminnassaan yhdenvertaisuuslaki, jonka mukaan yleisiä ja julkisia palveluja tarjotessa tulee huomioida asiakaskunnan moninaisuus ja palvella heitä yhdenvertaisesti. Lain mukaan erityinen yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite koskee viranomaisia, koulutuksen järjestäjiä, oppilaitoksia ja työnantajia. Näin ollen viranomaiset ovat avainasemassa Design for all -periaatteen edistämisessä, syrjäytymisen ehkäisemisessä ja palvelujen monikanavaisuuden ja teknologianeutraalisuuden varmistamisessa.

Toimenpideohjelmalla kohti parempaa digipalveluiden saavutettavuutta

Viestintäviraston yhtenä tavoitteena on viestintäpalvelujen saavutettavuuden edistäminen. Keskeisenä työvälineenä on liikenne- ja viestintäministeriön laatima Liikenteen ja viestinnän digitaaliset palvelut esteettömiksi -toimenpideohjelma. Ohjelman laatimista on perusteltu muun muassa sillä, että vaikka uudet digitaaliset palvelut voivat olla suuri mahdollisuus, ne voivat olla myös uhka ainakin osalle meistä. Toimintarajoitteisten henkilöiden lisäksi ikääntyneet ja maahanmuuttajat ovat ryhmiä, jotka tarvitsevat saavutettavia palveluja.

Mitä saavutettavuudella tarkoitetaan ‒ entä esteettömyydellä?

Termillä saavutettavuus tarkoitetaan verkkopalvelujen, sovelluksien ja julkaisujen lähestyttävyyttä kaikille ihmisille mahdollisista toimintarajoitteista huolimatta. Saavutettavuus voidaan sekoittaa esteettömyyden käsitteeseen, joka usein viittaa fyysiseen ympäristöön.

Tiedonsaannin saavutettavuus merkitsee ennen kaikkea tiedon esittämistä muodossa, johon vastaanottaja pääsee käsiksi. Tieto voidaan esimerkiksi esittää tekstinä ja äänimuodossa. Keskeistä saavutettavuuden arvioinnissa on myös ymmärrettävyys: onko tieto esitetty niin, että se on selkeää ja helposti ymmärrettävää?

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2016/2102) julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan 22.12.2016. Saavutettavuusdirektiivissä säädetään julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavutettavuuden minimitasosta sekä keinoista, joilla saavutettavuuden toteutumista valvotaan.

Viestintävirasto tutkii ja selvittää digipalveluiden saavutettavuutta syksyllä

Viestintävirasto tekee loppuvuodesta asiakastyytyväisyysselvityksen toimintarajoitteisille henkilöille viestintäpalvelujen tilasta. Näin saamme tietoa siitä, miten saavutettavia viestintäpalvelut ovat ja voimme ryhtyä toimenpiteisiin niiden saavutettavuuden edistämiseksi.

Sidosryhmät vahvasti mukana ‒ parempi saavutettavuus syntyy yhteistyöllä

Tapaamme tänäkin vuonna saavutettavuuden kannalta keskeisiä sidosryhmiä säännöllisesti ja otamme heidät mukaan myös asioiden valmisteluun. Varmistamme, että laatimissamme määräyksissä ja suosituksissa otetaan huomioon saavutettavuusnäkökohdat. Suunnittelemme myös vuoropuhelun aloittamista digitaalisia palveluja kehittävien yritysten kanssa siitä, miten heidän palvelukehityksessään toteutuu Design for all -periaate.

Asia on yhteinen. Miten sinä ja organisaatiosi haluatte olla mukana mahdollistamassa saavutettavat digiyhteiskunnan palvelut? Perehdy saavutettavuuteen lähemmin, tutustu tästä saavutettavuusdirektiiviin. Lisätietoa löydät myös Design For All Europen sivustolta.

Kirjoittaja on Viestintäviraston Markkinat-toimialan päällikkö

Jatketaan keskustelua Twitterissä: (at)eskola_jenni

Asiasanat: Internet , Sähköinen asiointi , Blogit

LinkedIn Print