Kodin laajakaistafilosofiaa osa 3: Onko meillä tarpeeksi nettiä?

Ainakin miljoona suomalaista on tietoyhteiskunnan ulkolaidalla, arvioi Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija Sakari Taipale Ylelle. Digitalisaatio tuo tuskin riittävästi tehostamishyötyjä, jos peräti viidesosalle suomalaisista pitää tarjota rinnakkainen palvelukanava asiointitiskeineen ja odotusauloineen. Onko tämä laajakaistoista kiinni?

Kotien nettiyhteyksien ja niiden kautta kuluttajille suunnattujen sähköisten palvelujen kehittyminen ja käyttöönotto vaikuttavat yhteiskuntaan ennen kaikkea positiivisesti.

Vaikutuksia on ainakin kolmenlaisia: Palvelujen siirtäminen nettiin 1) tuo säästöjä ja 2) luo uutta liiketoimintaa. Lisäksi palvelut voivat parhaimmillaan 3) parantaa kansalaisten elämänlaatua toimimalla mm. turvallisemmin, saavutettavammin, nopeammin, laadukkaammin tai viihdyttävämmin.

Nettiyhteyksien puute ei ole tehostamisen pahin pullonkaula

Laissa turvataan jokaiselle suomalaiselle oikeus kodin nettiyhteyteen. Tämä vähintään kahden megan yhteys riittää useimpien nykyisten sähköisten asiointipalvelujen käyttöön. Kaikki eivät ole tähänkään mahdollisuuteen vielä kuitenkaan tarttuneet, sillä ainakin seitsemän prosenttia kodeista on kokonaan vailla nettiyhteyttä.

Hinta tai käytön hankaluus on harvemmin esteenä perusnetin hankintaan. Yleensä kyse on siitä, että yhteydelle ei yksinkertaisesti koeta tarvetta.

Eikä nettiyhteys suinkaan takaa, että sitä käytettäisiin säännöllisesti sähköisissä viranomais-, terveys- tai pankkipalveluissa asiointiin. Sähköisen asioinnin ulkopuolella on ainakin 16 prosenttia kodeista.

Kun huomioidaan vielä, että osassa näitäkin koteja asiointi voi olla varsin rajallista, niin edellä esitettyä miljoona-arviota voi pitää realistisena. Sähköisen asioinnin ulkopuolelle jääminen ei näyttäisi johtuvan siis laajakaistaliittymien saatavuudesta vaan hyödyntämisestä. Koulutus, viestintä ja kuluttajatottumusten muutokset korjaavat tilanteen pitkässä juoksussa, mutta kannattaako odottaa?

Nopeammat nettiyhteydet mahdollistavat parempaa elämänlaatua ja talouden kasvua

Mitäpä jos ongelma pyrittäisiinkin ratkaisemaan niin, että huippunopeisiin tiedonsiirtoyhteyksiin perustuvia saavutettavia ja helposti lähestyttäviä palveluita olisi kaikkien saatavilla? Näin voitaisiin luoda, säästöjen ohella, myös elämänlaatua parantavia ja uutta liiketoimintaa synnyttäviä innovaatioita.

Tämä vaatisi rohkeutta ja kekseliäisyyttä (myös julkisen sektorin) palveluntarjoajilta mutta myös nykyistä parempia ja kattavampia laajakaistaverkkoja. Erityisesti aitoa vuorovaikutteisuutta lisäävät, videokuvansiirtoon perustuvat palvelut vaativat suurempia tiedonsiirtonopeuksia.

Nopeusvaatimusten kasvaessa riittävän laadukkaiden yhteyksien maantieteellinen ja mobiiliyhteyksien ajallinen saatavuus heikkenevät. Esimerkiksi kolmasosaan kotitalouksista ei vielä vuosi sitten ollut lainkaan saatavilla 30 megan kiinteää laajakaistayhteyttä.

Tilanne näkyy myös kotitalouksien käytössä olevien yhteyksien nopeuksissa. Jos palvelu vaatisi toimiakseen 30 megan tiedonsiirtonopeutta, niin 57 prosenttia kiinteän ja 38 prosenttia mobiililaajakaistaliittymän jo hankkineista ei voisi käyttää sitä edes liittymäsopimukseen kirjatulla maksiminopeudella.

Osalla käyttäjistä tulee mahdollisesti vielä pitkään olemaan erityistarpeita, mutta näihinkin on mahdollista löytää uusia ratkaisuja eikä pitäytyä vain vanhassa. Siihenkin me tarvitsemme lisää nettiä.

Tiedot perustuvat Viestintäviraston julkaisemiin tilastoihin ja kuluttajatutkimuksen tuloksiin.

Ylen 3.1.2018 julkaistu artikkeli "Kansakunta hyppää digiloikkaa, miljoona suomalaista katsoo syrjästä" (linkki )

Kirjoittaja on Viestintäviraston erityisasiantuntija.

Jatketaan keskustelua Twitterissä: (at)JoonasOrkola


Asiasanat: Internet , Hinnat , Laajakaista , Liittymä , Maksut , Markkinat , Mobiililaajakaista , Nopeus , Sähköinen asiointi , Blogit

LinkedIn Print