Internetin avoimuus - myyttejä ja pelkoja

Avoin internet ja verkkoneutraliteetti puhututtavat edelleen. USA:n verkkoneutraliteettisääntelyn purku astui voimaan 11.6.2018 ja tämä on herättänyt pelkoja internetin avoimuuden katoamisesta. Keskustelu ei silti ole vielä Yhdysvalloissakaan ohi. Kuten totesin jo marraskuun blogissani, USA:n teleregulaattorin FCC:n päätös ei edelleenkään näy suomalaiselle käyttäjälle eikä siitä tarvitse olla huolissaan. Oma näkemykseni on, että EU:n verkkoneutraliteettiasetukseenkaan ei ole tulossa muutoksia.

Verkkoneutraliteetin vuosiraportti: Suomen tilanne on hyvä

Suomessa internetin avoimuus toteutuu hyvin, kuten käy ilmi kesäkuussa Viestintäviraston julkaisemasta verkkoneutraliteetin vuosiraportista. Viestintävirasto on käynyt aiheesta vuoropuhelua toimialan kanssa. Hyvää yhteistyötä kuvaa myös se, että Viestintäviraston ei ole tarvinnut antaa vuoden aikana yhtään velvoittavaa valvontapäätöstä.

Kaikki esiin nousseet asiat ovat ratkenneet neuvottelemalla niistä operaattorien kanssa. Internet on yhä avoimempi. Operaattorit poistivat viimeistään viime keväänä muut kuin tietoturvan takia välttämättömät porttiestot, jolloin suljettujen tietoliikenneporttien määrä laski merkittävästi ja käyttäjien mahdollisuudet käyttää ja tarjota eri palveluita paranivat.

Verkkoneutraliteetti ei estä 5G-kehitystä

5G on noussut esille jo verkkoneutraliteettisäädäntöä valmisteltaessa ja se puhuttaa edelleen. Operaattorit ja laitevalmistajat ovat olleet huolissaan siitä, estääkö verkkoneutraliteettisääntely 5G:n ja uusien palveluiden lanseeraamisen. Nämäkin pelot ovat pääosin turhia, kuten käy ilmi TNO:n puolueettomasta tutkimuksesta.

Selvityksen mukaan verkkoneutraliteettisääntely ei etukäteen estä 5G-verkkojen ja -tekniikoiden kehittymistä ja käyttöönottoa. Toki myös tutkimusorganisaatio TNO totesi, että yhtä kaikenkattavaa vastausta ei voida antaa, sillä tekniikoita voidaan käyttää oikein ja väärin. Asiasta on keskusteltu myös Euroopan teleregulaattorien yhteistyöelimen BERECin verkkoneutraliteettityöryhmässä, ja ryhmä on tästä samaa mieltä.

Viestintävirasto neuvoo verkkoneutraliteettikysymyksissä

Verkkoneutraliteettiasetuksen kannalta 5G ei kuitenkaan ole loppujen lopuksi niin suuri uudistus 4G:hen verrattuna. Säännöt ovat Viestintäviraston näkökulmasta helposti sovellettavissa myös 5G:hen. Itse asiassa 5G tarjoaa aiempaa paremmat työkalut eri palveluiden laatuvaatimusten täyttämiseen asetuksen mukaisesti. Eli uusien palveluiden kehittämisen pitäisi kyllä onnistua.

Viestintävirasto on tavannut ja tapaa edelleen mielellään toimijoita aiheeseen liittyen. Viestintäviraston tavoitteena on vähentää toimijoiden kokemaa epävarmuutta selventämällä verkkoneutraliteetin soveltamista joko yleisemmällä tasolla tai ottamalla kantaa konkreettisiin tapauksiin.

Miten liikenteenhallinta vaikuttaa mobiililaajakaistaliittymien toimivuuteen?

Alalla herättää keskustelua myös se, miten eri liittymille ja palveluille voidaan antaa etusija verkossa. Asetuksen mukaanhan operaattorin on lähtökohtaisesti kohdeltava kaikkea internetliikennettä samalla tavoin. Laajakaistaliittymiä kuten yritysten mobiililaajakaistaliittymiä ei saa priorisoida toisten edelle.

Operaattorien on kuitenkin mahdollista kohdella esimerkiksi maksiminopeudeltaan toisistaan poikkeavia liittymiä eri tavalla jakaessaan Viestintävirastolta saamaansa taajuusresurssia palveluidensa kesken. Tämä Viestintäviraston kannanotto mahdollistaa käytännössä sen, että maksiminopeudeltaan nopeammat mobiililaajakaistaliittymät toimivat hitaampia paremmin myös ruuhkatilanteissa.

Kolikon kääntöpuolena on se, että samalla hitaat liittymät hidastuvat entisestään, kun verkoissa on ruuhkaa. Siksi Viestintävirasto edellyttää, että operaattorit kertovat käyttäjille asiasta selvästi ja ymmärrettävästi sopimusehdoissaan.

Kirjoittaja on Viestintäviraston Markkinat-toimialan viestintäverkkoasiantuntija.

Jatketaan keskustelua Twitterissä: (at)NieminenKlaus

Asiasanat: Internet , Laajakaista , Liittymä , Mobiililaajakaista , Nopeus , Teleyritys , Blogit

LinkedIn Print