Viranomaiset eksyksissä? – PRS auttaa

Jokainen Pokémon GO:ta pelannut tai GPS:ää suunnistamiseen käyttänyt tietää, miten tärkeää paikannuksen jatkuvuus ja luotettavuus on. Jos jokin ölliäinen jää poimimatta tai autoillessa joutuu kiertämään yhden ylimääräisen korttelin verran, harmitus voi olla suuri mutta vahinko vähäinen. Jos taas palokunta päätyy väärään paikkaan tulipaloa sammuttamaan kiirehtiessään, seuraukset voivat olla synkeät. Varsinkin viranomaiset tarvitsevat luotettavaa paikka- ja aikatietoa.

Euroopan unionin Galileo, Yhdysvaltain GPS, Venäjän GLONASS, Kiinan BeiDou – kansalainenkin voi käyttää näitä kaikkia maailmanlaajuisia satelliittinavigointijärjestelmiä. Kännykkä tai auton navigaattori vastaanottaa järjestelmien "avointen palvelujen" radiosignaaleita ja määrittää näistä sijainnin tai ajan laskutoimitusten kautta.

Kuva: © ESA–Pierre Carril

Järjestelmien rakentajat takaavat palveluilleen tietyn sijainnin ja ajan tarkkuuden hyvissä olosuhteissa – mitä ne tarkoittavatkaan – mutta vastaanotto-olosuhteiden heikentyessä tarkkuustakuuta ei enää anneta. Olosuhteiden heikentyminen voi johtua vaikka siitä, että käyttäjä kävelee rakennuksen sisälle tai tiheään metsään tai radioaaltojen etenemisen oikullisuudesta. Mutta vakavampikin uhka on: ihmiset.

Navigointisatelliittien lähettämä signaali on hyvin heikko – kuin kuiskaus kuohuvan kosken reunalta. Se, joka haluaa syystä tai toisesta peittää signaalin niin, että oma tai toisen navigointivastaanotin kuuroutuu, ei tarvitse suurta teknistä taitoa tai paksua rahapussia: netistä pystyy ostamaan häirintälähettimen, jonka käyttäminen kylläkin on laitonta. Tällainen tahallinen häirintä (engl. jamming) estää paikan- ja ajanmäärityksen. Jos kännykkä ei osaa sijoittaa sijaintipallukkaa kartalle, syynä todennäköisemmin on satelliittien huono kuuluvuus ympäristön vuoksi kuin tahallinen haitanteko. Ilman erityislaitteistoa syyn selvittäminen on hankalaa.

Astetta vakavampi mutta myös vaativampi kiusantekotapa on harhauttaminen (engl. spoofing). Harhauttaja peittää oikean satelliittisignaalin tuottamansa valesignaalin alle, ja harhautettu vastaanotin määrittää väärän paikan ja väärän ajan. Avointen palvelujen signaalikuvaukset ovat kaikkien saatavilla, joten harhauttajan on mahdollista jäljitellä satelliittien tiettyyn paikkaan tiettynä aikana tuottamaa signaalia ja lähettää se. Harhauttamiseen voisi jopa käyttää laillisesti saatavilla olevia "satelliittikonstellaatiosimulaattoreita". Jos harhautus ei ole liian ronskia, sitä on vaikea huomata. On mahdollista esimerkiksi kaapata lennokki (drone) hivuttamalla se pikku hiljaa sivuun kurssiltaan.

Viranomaisten on huolehdittava kansalaisten turvallisuudesta kaikissa olosuhteissa. Tarkka ja luotettava aika- ja sijaintitieto on viranomaisille erittäin tärkeää. Palonsammuttajien ja palopaikan ympäristöä turvaamaan saapuvien poliisien olisi oltava samassa paikassa – samassa oikeassa paikassa – samaan aikaan, vaikka joku yrittäisikin häiritä tai harhauttaa. Olisi myös suotavaa, että viranomaisen käyttämä satelliittinavigointijärjestelmä olisi edes välillisesti omassa hallinnassa.

Euroopan unionin, ja siis meidän jäsenmaiden oma maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä Galileo, on paraikaa käyttöönottovaiheessa. Yksi Galileon neljästä palvelusta on julkisesti säännelty palvelu (engl. public regulated service, PRS), joka on viranomaisille tarkoitettu luotettava sijainti- ja aikapalvelu.

Käyttäjäviranomaisia voisivat olla esimerkiksi puolustusvoimat, poliisi, tulli, rajavartijat, pelastuslaitokset ja ensihoitoyksiköt. Yksityissektorilta käyttäjiksi voisivat päästä kansallisen huoltovarmuuden kannalta merkittävät toimijat kuten rahoitushuolto, sähköverkkoyhtiöt, logistiikka-ala ja teleoperaattorit. PRS on tarkkuudeltaan samaa luokkaa kuin Galileon avoin palvelu, joka on esimerkiksi GPS:n vastaavaa palvelua tarkempi.

PRS on suunniteltu sietämään ilmastohäiriöitä, häirintää ja erityisesti harhautusta avoimia palveluita paremmin. Tähän päästään monin teknisin keinoin, joista yksi on salauksen käyttö: satelliittien lähettämä navigointisignaali on salattu, ja signaalin hyödyntämiseen vaadittavat salausavaimet jaetaan vain hyväksytyille käyttäjille. Käyttäjiä hallinnoi ja avaintenjakelun toteutuksesta vastaa kussakin EU-maassa PRS-viranomainen (engl. competent PRS authority, CPA). Suomen PRS-viranomainen on Viestintävirasto.

Me PRS-viranomaisena teemme yhteistyötä Euroopan unionin toimielinten, Euroopan avaruusjärjestön ja kotimaisten PRS-käyttäjätahojen kanssa, jotta palvelu sopisi suomalaiseen viranomaisyhteisöön ja olisi käytössä heti vuoden 2020 lopulla, kun Galileo-järjestelmä ja sen palvelut saavuttavat täyden toimintakykynsä. Osana käyttöönottoa liikenne- ja viestintäministeriö on ryhtynyt valmistelemaan valtioneuvoston periaatepäätöstä PRS:n kansallisesta toteutuksesta Suomessa. Osallistumme luonnollisesti tähän työhön.

PRS on yksi Galileo-järjestelmän etuuksista. Se vahvistaa mahdollisuuksia huolehtia kansalaisten turvallisuudesta, ja sen hallinta on eurooppalaisissa käsissä – siis Suomenkin vaikutuspiirissä. Galileo on Euroopan unionin tähänastisesti suurin yhteinen rakennushanke. PRS-viranomaisena haluamme omalta osaltamme tehdä myös Galileoa tunnetuksi, jotta yhteinen sijoitus toisi hyötyä meille kaikille.

Kirjoittaja on Viestintäviraston PRS-viranomaistoiminnossa työskentelevä erityisasiantuntija.

Lue lisää:

Julkisesti säännelty palvelu

Valtioneuvoston periaatepäätösvalmistelu

Galileon "ensimmäisten palvelujen" julistus



Asiasanat: Tietoturva , PRS-palvelu , Satelliittipaikannus , Blogit

LinkedIn Print