Televisio uudistuu − vinkkejä valintoihin

Televisio ei ole uusi asia. Keksintönä se on lähes sata vuotta vanha, kokeiluja tehtiin jo 1920-luvulla. Suomessa 1940-luvulla ehdotetut televisiokokeilut eivät edenneet ja Yleisradio torpedoi tv-lähetysehdotukset vielä 1954. Niinpä teekkarit päättivät edetä itse ja Radioinsinööriseuran Televisiokerho sai ensimmäisen tv-lähetyksen taivaalle. Toiminta vakiintui TES-TV:n nimellä 1957.

Yleisradiokin lähti televisiotouhuun mukaan: ensimmäinen virallinen lähetys oli 14.3.1957. Säännöllinen ohjelmatoiminta käynnistyi tammikuussa 1958.

Kuluttajakäyttäytymisen muutos vauhdittaa teknologiakehitystä

Televisio eli pitkään aikaa hiljaiseloa, mitä nyt värit tulivat mukaan, kunnes digitaalisen television suunnittelu pääsi vauhtiin 1995. Antenniverkossa vanha analoginen televisio kuopattiin syksyllä 2007, kaapeliverkoissa seuraavana talvena.

Nyt digitalisoinnissa ollaan jo seuraavassa vaiheessa. Antenniverkossa siirrytään vähitellen kokonaan uuteen tekniikkaan, DVB-T2:teen. T2-lähetykset alkoivat 2010, ja vanha digitaalinen jakelutekniikka jää lopullisesti historiaan 31.3.2020. Viimeistään silloin vastaanottimen tai siihen kytketyn digiboksin pitää olla uuden standardin mukainen.
Vastaanottimen on jatkossa kyettävä ottamaan vastaan T2-lähetyksiä. Varmin tapa tarkistaa uuden laitteen toimivuus tulevaisuudessakin on selvittää, että laite on Antenna Ready HD -hyväksytty. Se takaa, että kuva näkyy, ääni kuuluu ja tekstitys toimii niin kuin pitääkin.

Osalla maksu-tv-asiakkaista laitteiden päivitys on edessä jo aikaisemmin, sillä maksulliset antennikanavat siirtyvät kokonaan uuteen tekniikkaan jo 17.5.2017 myös siltä osin, kun ne lähetetään peruslaatuisina (eli ei teräväpiirtona). Kaapeli-, satelliitti- ja IPTV-jakelua T2-muutos ei koske.

Muutoksen taustalla on kuluttajien muuttuneet käyttötavat ja sen myötä lisääntynyt kapasiteettitarve. Haluamme parempaa tv-kuvaa ja videoiden katselua netistä kännyköillä ja tableteilla. Kumpikin tarvitsee tilaa eli taajuuksia. T2-tekniikalla tv-kuva voidaan pakata tiiviisti ja mobiiliverkoille saadaan lisää tilaa ilman tv-palveluiden vähenemistä. Lisäksi antenniverkossa pystytään jakamaan teräväpiirtoista kuvaa, HDTV:tä.

Harkinta kannattaa näytön tekniikan ja laitteen älyn valinnassa

Tv-kauppojen yhteydessä joudumme T2-valmiuden varmistamisen lisäksi valitsemaan monta asiaa tarpeidemme mukaan: kuvaruudun koko, näytön tekniikka ja television älykkyys.

Nykyiset LED-näytöt ovat laadukkaita, mutta jos vielä parempi kuva kiinnostaa, kannattaa vilkaista laitetta, jossa on joko OLED tai QLED-näyttö. OLED-näyttö hakkaa tavallisen LED-kuvaruudun kontrastissa, mutta häviää kirkkaudessa. Katselukulma on OLED-näytössä suuri, kuvaa voi katsella myös sivummalta. Uusin tulokas, QLED, on paras sekä värierottelussa että kirkkaudessa, mutta sen hankinta tekee melkoisen loven pankkitiliin. Uusilla tekniikoilla on kuitenkin tapana halventua nopeasti ja QLEDistä saattaa ajan myötä tulla yleisin näytön tekniikka.

Kuvan terävyyttä mitataan sillä, kuinka monta kuvapistettä eli pikseliä ruutu pystyy toistamaan. Mitä suurempi on kuvaruutu, sitä enemmän iloa on lisäpikseleistä. Käytännössä vastaanottimeksi kannattaa valita Full HD. Kaupoissa on jo superterävän kuvan 4K-vastaanottimia, mutta 4K-kuva vie toistaiseksi niin paljon tilaa taivaalta, että sitä ei pystytä jakamaan antenniverkossa.

Älykkyys puolestaan tarkoittaa television kykyä hyödyntää netin kautta jaettavia lisäpalveluita. Sovellukset ovat useimmiten valmistajakohtaisia, eikä kaikilla laitteilla voi vastaanottaa kaikkia palveluita. Älytelevisioille on olemassa HbbTV-standardi, jonka vaatimukset täyttävä vastaanotin osaa hyödyntää kaikkia tarjolla olevia älytelevisiopalveluita. Valinnan helpottamiseksi Suomessa ollaan ottamassa käyttöön Antenna Ready Smart HD -merkintä, joka takaa, että älytelevisio on aito HbbTV-laite.

T2-digiboksikin riittää

Jos nykyisen, hyvin toimivan television vaihtaminen uuteen ei innosta, selviät mainiosti pelkän T2-digiboksin hankinnalla. Jos taas uusi, nykyistä isompi ja terävämpi näyttö kiinnostaa, ei valintojen viidakkoa kannata pelästyä.

Kysy rohkeasti!

Täällä listatut laitteet toimivat varmasti myös 31.3.2020 jälkeen: www.testatutlaitteet.fi.
Ammattitaitoinen tv-myyjä osaa opastaa sopivan laitteen valinnassa, kun häneltä vain kyselee ennakkoluulottomasti. Meidän kaikkien ei tarvitse olla tv-asiantuntijoita.

Kirjoittaja on Viestintäviraston erityisasiantuntija.

Asiasanat: Televisio , Antenni , Antennitelevisio , Jakelu , Näkyvyys , Peittoalue , Saatavuus , Toimiluvat , Toimivuus , Blogit

LinkedIn Print