Mobiilidataa ilman rajoituksia

Suomalaiset ovat perinteisesti olleet matkaviestinverkon palveluiden käytön edelläkävijöitä. Uudenlaisten mobiilipalveluiden nopea omaksuminen näkyy Suomen markkinoilla tällä hetkellä siten, että perinteisten tekstiviesti- ja puhepalveluiden käyttö vähenee ja uudet datayhteyttä hyödyntävät viestintäpalvelut yleistyvät yhä enenevissä määrin.

Mobiilidatapalveluiden arkipäiväistyminen on nähtävissä matkaviestinverkossa siirretyn tiedon määrän huimina vuosittaisina kasvuprosentteina. Henkilöä kohden dataa siirrettiin vuoden 2016 aikana keskimäärin 16 gigatavua kuukaudessa, kun vastaava luku vuonna 2015 oli noin 9,5 gigatavua.

Vuoden 2015 aikana mobiilidatan käyttö kasvoi lähes 95 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Vuonna 2016 mobiilidatan käyttö kasvoi 69 prosenttia.

Mobiilidatan käytön viime vuosien räjähdysmäinen kasvu näkyy myös maakohtaisessa vertailussa. Vertailtaessa henkilöä kohden siirretyn datan määrää esimerkiksi muihin Pohjoismaihin tai Baltian maihin, erottuu Suomi vertailujoukosta selkeästi. Suomi on johtanut kansainvälistä vertailua jo useamman vuoden ajan.

Kuvio 1. Henkilöä kohden siirretyn mobiilidatan määrä kuukaudessa (gigatavua)

Mikä selittää mobiilidatakäytön kasvua Suomessa?

Matkaviestinverkon tiedonsiirtomäärien kasvun ajurina on ollut mobiilien älylaitteiden ja mobiilisovellusten teknologinen kehitys ja niiden laaja omaksuminen. Lisäksi LTE-kattavuuden parantuminen on mahdollistanut yhä suuremmalle osalle väestöstä aiempaa nopeamman tiedonsiirron joka puolestaan on lisännyt paljon datasiirtoa vaativien palvelujen, kuten televisio- ja videosisältöjen, hyödyntämistä mobiiliverkossa.

Merkittävä tekijä suomalaisten mobiilidatan kasvavalle käytölle on ollut myös rajattomien tiedonsiirtosopimusten yleistyminen. Suomessa oli vuoden 2016 päättyessä noin 9,5 miljoonaa matkaviestinverkon liittymää, joista jo kahdeksassa miljoonassa oli kuukausimaksullinen tiedonsiirtosopimus. Peräti 72 prosentissa kaikista kuukausimaksullisista tiedonsiirtosopimuksista oli rajoitukseton tiedonsiirto. Tiedonsiirtosopimusten viimeaikaiseen kasvuun on vaikuttanut myös operaattoreiden toteuttamat liittymien muutokset, joiden myötä kaikkien uusien liittymien kuukausimaksuun sisältyy nykyään datasiirtoa.

Rajoitukseton tiedonsiirto on ohjannut loppukäyttäjiä huolettomaan datan käyttöön. Mobiilaitteilla vietetään aikaa verkossa ilman, että tiedonsiirron käyttökatot tai lisämaksut aiheuttaisivat päänvaivaa. Suomessa mobiilidatan hinnoittelu perustuukin suurelta osin eri nopeusluokkiin eikä niinkään datasiirtomääriin, toisin kuin muissa Euroopan maissa.

LTE-verkkojen kattavuuden parantuminen näkyy paitsi mobiilioperaattoreiden markkinoinnissa, myös tiedonsiirtoliittymien nimellisnopeuksien nousuna. Vuoden 2016 lopussa käytössä olleista mobiililaajakaistoista 19 prosenttia oli nimellisnopeudeltaan vähintään 100 Mbit/s, mikä oli kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2015 lopussa. Liittymistä 31 prosenttia oli nopeudeltaan 30–100 Mbit/s, ja kasvua edellisvuoteen oli peräti 10 prosenttiyksikköä.

Perinteisten mobiilipalvelujen suosio laskee

Teleyritykset ovat karsineet liittymätuotteistuksissaan puhe- ja viestimääräportaita, ja liittymiin sisältyy rajoituksettoman tiedonsiirron lisäksi usein myös rajaton määrä puhetta sekä teksti- ja multimediaviestejä. Tästä huolimatta näiden perinteisten mobiilipalvelujen käyttö on laskenut jo usean vuoden ajan. Ne ovat osittain korvautuneet datayhteyttä hyödyntävien viestintäpalveluiden käytöllä.

Matkaviestinverkosta soitettujen puhelukappaleiden määrä kääntyi laskuun jo vuonna 2011, ja vastaava taite puheluminuuteissa tapahtui vuonna 2013. Lähetettyjen tekstiviestin määrässä käyttötottumusten muutos ja pikaviestimien yleistyminen näkyy puheluja selkeämmin. Tekstiviestien kokonaismäärä kääntyi voimakkaaseen laskuun vuonna 2013. Lähetetyissä multimediaviesteissä kasvua oli vuoteen 2015 saakka, mutta vuonna 2016 kokonaismäärä näyttäisi kääntyneen hienoiseen laskuun. Multimediaviestien kokonaismäärä on ollut kuitenkin hyvin marginaalinen verrattuna perinteisiin tekstiviesteihin.

Kuvio 2. Mobiilipalveluiden käyttömäärät suomalaista kohden kuukaudessa

Mobiilipalveluiden tulevaisuus?

Vielä 2000-luvun lopussa matkaviestinverkon liittymien kokonaisliittymämäärä kasvoi vuosittain yli 10 prosenttia. 2010-luvulle tultaessa uusien liittymien kasvu on kuitenkin asteittain hidastunut, ja parin viimeisen vuoden aikana se on käytännössä pysähtynyt täysin. Mobiililiittymien kokonaismäärän voidaankin olettaa olevan hyvin lähellä saturaatiopistettään, ja tulevaisuudessa mobiiliyrityksillä voi olla vaikeuksia kerätä tuloja aiempaan tapaan uusien liittymien myynnillä. Tämän lisäksi matkaviestinverkon puhe- ja viestipalveluiden käyttö on kääntynyt laskuun. Datan kysynnän lisääntymisen voidaan ennakoida jatkuvan matkaviestinverkoissa ja teleyritysten markkinointi sekä tuotetarjonta nojaavatkin vahvasti mobiilidataan. On todennäköistä, että muutaman seuraavan vuoden kuluessa datan käyttö sisältyy lähes kaikkiin mobiililiittymiin ja yhä suurempi osuus tiedonsiirtosopimuksista sisältää rajoittamattoman tiedonsiirron.

Mitkä sitten ovat mobiiliyritysten uudet tulolähteet tulevaisuudessa? Viestintäsektorilla globaalit sisältöpalveluja tarjoavat yritykset kilpailevat teleyritysten kanssa samoista asiakkaista esimerkiksi televisiopalveluissa, ja perinteisten viesti- ja puhepalvelujen merkitys on pienenemässä. Tämä tuo teleyrityksille paineita uudenlaisen liiketoiminnan luomiseen. Tulevaisuudessa ainakin 5G:n käyttöönotto ja IoT-tekniikan kehittyminen tarjoavat mobiiliyrityksille uusia tulonlähteitä. Nähtäväksi jää, tyytyvätkö teleyritykset jatkossakin lähinnä infrastruktuurin hallinnoijan ja liittymien tarjoajan rooliin, vai suuntautuuko myös niiden liiketoiminta enemmän sisältö- ja sovelluspuolelle.

Kirjoittaja on Viestintäviraston viestintämarkkina-asiantuntija

Asiasanat: Internet , Puhelin , Lankapuhelin , Matkapuhelin , Tekstiviestit , Blogit

LinkedIn Print