Viestintävirasto varmistaa varmaa ja vaivatonta viestintää

Julkaistu 26.02.2018

Suomi tarvitsee toimivia, tietoturvallisia ja yhä nopeampia viestintäyhteyksiä. Viestintävirasto varmistaa nykyiset toimivat ja tietoturvalliset yhteydet sekä mahdollistaa digitaalisen liiketoiminnan kehittämisen Suomessa. Lue toiminnasta tarkemmin vuoden 2017 tilinpäätöksestä.

Viestintävirasto valvoo viestintämarkkinoita, tukee yhteiskunnan tietoturvallisuutta ja toimintavarmuutta sekä edistää viestintämarkkinoiden toimintaa etukäteisohjauksella ja -sääntelyllä. Tulevaisuuden viestintäpalveluiden rakentumista edistetään tukemalla kokeiluja testiluvilla.

Viestintäpalvelujen saatavuus kehittyy positiivisesti

Viestintäviraston kokoamien laajakaista-, puhelin- ja kiinteän verkon tv-palveluita koskevien tilastojen mukaan viestintäpalvelujen käyttö noudatti aiempia trendejä. Nopeiden laajakaistapalvelujen käyttö kasvoi edelleen voimakkaasti hitaampien tiedonsiirtopalvelujen ja perinteisten puhe- ja viestipalvelujen kustannuksella. EU:n uudet verkkovierailusäännökset tulivat voimaan kesäkuun puolivälissä ja matkapuhelimen käyttö Euroopassa halpeni merkittävästi.

Kuituverkon rakentamiseen saa tukea

Nopeat laajakaistayhteydet lisäävät alueiden elinvoimaisuutta ja niiden avulla kaikilla on mahdollisuus hyödyntää edistyksellisiä digitaalisia palveluja nyt ja tulevaisuudessa. Kuituverkon rakentamista vauhditettiin virastossa mm. yhteisrakentamisverkostoa edistämällä ja jakamalla laajakaistatukia.

Laajakaistatukihankkeen avulla on rakennettu jo yli 20 000 kilometriä valokuituverkkoa, johon on hankittu yli 30 000 valokuituliittymää ja mahdollistettu nopean valokuitulaajakaistan saatavuus yli 83 000 kotitaloudelle. Tämä on noin 1/3 kaikesta Suomen valokuitulaajakaistan saatavuudesta kotitalouksille. Tukea on myönnetty yhteensä 49,8 miljoonaa euroa ja maksettu tähän mennessä 33,9 miljoonaa euroa ─ tukirahaa on vielä jäljellä 24 miljoonaa euroa. Nopea laajakaista -hankkeen avulla valokuituverkko on laajentunut uusille alueille Suomessa, koska kaupallisesti valokuituverkkoa Suomessa rakennetaan kotitalouksille vain suurimmissa taajamissa. Lisätietoa: Nopea laajakaista -hanke.

5G-teknologia avaa uusia mahdollisuuksia palveluiden digitalisoitumiseen

Suomen tavoitteena on olla maailman kärkijoukoissa langattoman laajakaistan seuraavan sukupolven eli 5G:n kehittäjänä ja käyttäjänä. Kansainvälinen 5G-teknologian määrittelytyö on meneillään ja laajasti 5G otetaan käyttöön vuoden 2020 jälkeen. Viestintävirasto edistää kokeilu- ja testitoimintaa myöntämällä joustavasti radiolupia 5G-testaukseen. 5G on yksi digitalisaation vetureista, sillä se vastaa langattoman viestinnän erilaisten käyttäjäryhmien tulevaisuuden tarpeisiin usealla eri sektorilla.

Säännelty paikannus- ja aikapalvelu tukee viranomaistoimintaa ja huoltovarmuutta

Digitaalisten palveluiden lisääntyessä tarvitaan myös luotettavaa ja varmistettua paikka- jaaikatietoa. Eurooppalaisen Galileo-satelliittinavigointijärjestelmän julkisesti säännelty paikannus- ja aikapalvelu (PRS, Public Regulated Service) tukee viranomaistoimintaa ja huoltovarmuuskriittistä infrastruktuuria sellaisissa tehtävissä, joissa edellytetään varmistettua paikka- ja aikatietoa. Viestintävirasto on nimetty Suomen PRS-viranomaiseksi ja toiminnan käynnistymistä on valmisteltu aktiivisesti kansainvälisessä yhteistyössä.

Tilaa langattoman laajakaistan kasvulle

Taajuusmuutoksilla ja television antenniverkon taajuusmuutostöillä voitiin käynnistää langattoman laajakaistan käyttö 700 MHz:n taajuusalueella 1.2.2017. Taajuusmuutokset olivat digi-tv-ajan suurin kuluttajiin vaikuttava verkkomuutos. Virasto järjesti kuluttajille neuvontapalvelun, joka auttoi kuluttajia television näkyvyyteen liittyvissä kysymyksissä ja neuvoi television kanavavirityksessä.

Tietoturvan varmistaminen on kriittistä

Viestintävirasto selvittää jatkuvasti tietoturvapoikkeamia, hätäliikenteen radiohäiriöitä sekä pitkäkestoisia ja vakavia viestintäverkkojen ja -palvelujen vikoja. Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus kehittää tehokkaasti kyberturvallisuuden tilannekuvaa, viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyötä ja viestintäverkkojen toimintavarmuutta

Vuonna 2017 organisaatioita vaivasivat lähes samat tietoturvauhkat kuin 2016: päivitysten laiminlyönti, kiristyshaittaohjelmat, huijaukset ja ulkoistusten hallinta. Kiristyshaittaohjelmia levisi maailmanlaajuisesti aiheuttaen kalliita ja yhteiskunnallisesti vakavia seurauksia. Suomi säästyi merkittäviltä vahingoilta kansainvälisen yhteistyöverkoston toimivuuden ja keskinäisen luottamuksen sekä Kyberturvallisuuskeskuksen nopean toimeenpanokyvyn ansiosta.

Lue lisää: Viestintäviraston tilinpäätös vuodelta 2017

Lisätiedot

Talouspäällikkö Petra Ruotsalainen, p. 029 539 0419


Asiasanat: Internet , Posti , Puhelin , Radio , Taajuudet , Televisio , Tietoturva , Toimintakertomukset , Uutiset

LinkedIn Print