Nopean laajakaistan tarjonta Suomessa

Nopealla kiinteällä laajakaistalla tarkoitetaan laajakaistaliittymää, joka mahdollistaa vähintään 100 Mbit/s -tiedonsiirron ja joka on toteutettu kotiin tai kiinteistöön tulevan kiinteän maa- tai ilmakaapeloinnin avulla. Tällä sivulla kerrotaan teleyritysten ilmoittama nopeiden laajakaistayhteyksien tarjonta maakunnittain ja kunnittain vuoden 2015 lopussa.

Nopea kiinteä laajakaistayhteys voidaan toteuttaa valokuidun, kaapeli-TV-verkon tai lyhyen kuparitilaajayhteyden avulla. Nopea 100 megan laajakaista on tarjolla noin 52 prosenttiin Suomen kotitalouksista. Valokuitutekniikalla toteutettu nopea laajakaistatarjonta on noin 31 prosenttia. Jos tarkastellaan kaikkia vähintään 30 megan nopeustason kiinteitä verkkoja, saadaan laajakaistatarjonnaksi 58 prosenttia.

Paras nopean laajakaistan tarjonta on Pohjanmaan maakunnassa, jossa noin 73 prosenttiin kotitalouksista on saatavilla 100 megan laajakaistaliittymä. Seuraavaksi paras 100 megan laajakaistatarjonta on Uudellamaalla (65 %), Kainuussa (61 %) ja Keski-Pohjanmaalla (60 %).

Tarkasteltaessa vain nopeaa valokuitutarjontaa, on maakuntien välillä suurempia eroja. Paras valokuituliittymien tarjonta on Ahvenanmaalla, noin 58 prosenttia. Seuraavana tulevat Pohjanmaa (55 %), Kainuu (51 %) ja Uusimaa (44 %).

Viestintävirasto selvitti keväällä 2016 nopeiden laajakaistojen tarjontaa. Selvitys perustui uudistettuun tiedonkeruuseen, jonka ansiosta tietoa laajakaistan tarjonnasta saatiin ensimmäistä kertaa osoitekohtaisella tarkkuudella. Yksityiskohtaisemman tiedonkeruun avulla kyettiin poistamaan päällekkäisten verkkojen kokonaissaatavuutta vääristävät vaikutukset. Tämän vuoksi tiedot eivät ole vertailukelpoisia edellisvuoteen tai aikaisempiin Viestintäviraston julkaisuihin. Laajakaistatekniikoiden määritelmät ovat tarkentuneet ja teleoperaattoreiden tietojen laatu on parantunut. Uudistuksen ansiosta Suomen laajakaistaliittymien tarjonnasta voidaan saada tarkkaa rakennus- ja osoitekohtaista tietoa käytettäväksi laajakaistamarkkinoiden seurantaan, tilastointiin sekä viranomaisen valvontatehtäviin.

Alla olevissa karttakuvissa on kuvattu nopean 100 megan kiinteän verkon laajakaistan sekä valokuitulaajakaistan tarjonta maakunta- ja kuntakohtaisesti. Lisäksi kuntakohtaisista tiedoista on muodostettu taulukko. Karttakuvien ja taulukon tiedot perustuvat kiinteän verkon teleoperaattoreiden Viestintävirastolle toimittamiin tietoihin.

Kuva 1. 100 megan kiinteän laajakaistan maakuntakohtainen tarjonta

Kuva 2. Valokuitulaajakaistan maakuntakohtainen tarjonta

Kunnat järjestyksessä nopean laajakaistatarjonnan mukaan

Viestintävirasto on listannut Suomen kunnat järjestykseen sen mukaan, kuinka kattava nopean kiinteän laajakaistan tarjonta kyseisessä kunnassa on. Listauksessa kunnat ovat sekä aakkosjärjestyksessä että kaikkien 100 megan kiinteän verkon tekniikoiden ja valokuituverkon tarjonnan mukaisesti järjestettynä. (Päivitetty 4.7.2016)

Lista kunnista nopean laajakaistatarjonnan mukaan [pdf, 51 KB]

Kuva 3. 100 megan kiinteän laajakaistan kuntakohtainen tarjonta (2015 kuntajako)

Kuva 4. Valokuitulaajakaistan kuntakohtainen tarjonta (2015 kuntajako)

Euroopan komission digitaalisessa agendassa on asetettu tavoite, että vuoteen 2020 mennessä 30 megan laajakaistaliittymä on tarjolla joka kotiin Euroopassa ja 100 megan tai nopeampi laajakaista on käytössä vähintään joka toisessa kotitaloudessa. Vaikka joka toiseen kotiin on saatavilla 100 megan laajakaista, vuoden 2015 lopulla käytössä olevista kiinteän verkon laajakaistaliittymistä 100-megaisia tai nopeampia oli vain noin neljännes. Kuluttajista arviolta noin 15 prosentilla on kotonaan käytössä 100-megainen tai nopeampi kiinteä laajakaistaliittymä.

Teleyritykset, joilla eniten 100 megan laajakaistatarjontaa kiinteässä verkossa

  • DNA Oy: 19 %, josta valokuitua 3 %
  • TeliaSonera Finland Oyj: 18 %, josta valokuitua 13 %
  • Elisa Oyj: 15 %, josta valokuitua 10 %
  • Anvia Oyj: 3,5 %, josta valokuitua 1,5 %
  • Kaisanet Oy: 1,5 %, joka pääosin valokuitua
  • Lounea Oy: 1,5 %, joka pääosin valokuitua
  • Tampereen Puhelin Oy: 1 %, joka pääosin valokuitua

Yrityksen nimen perässä 100 megan laajakaistatarjonta osuutena kaikista Suomen kotitalouksista.

Nopea mobiililaajakaistatarjonta

Matkaviestinverkossa 100 megan nopeus voidaan toteuttaa LTE-tekniikalla. 100 megan mobiililaajakaista kattaa noin 76 prosenttia suomalaisista. LTE-verkkoa on rakennettu toistaiseksi lähinnä suurten kaupunkien ja asutuskeskusten ympärille. Verkon maantieteellinen kattavuus oli vuoden 2015 lopussa reilut 4 %. Nopean mobiililaajakaistan käyttö voi paikoin edellyttää ulkoisen kiinteän lisäantennin käyttöä. Matkaviestinverkko on kiinteää verkkoa alttiimpi muiden käyttäjien määrästä, signaalinvoimakkuudesta ja päätelaitteen ominaisuuksista johtuville nopeustason vaihteluille ja siten operaattorin lupaama nopeustaso ei ole suoraan verrattavissa kiinteän verkon laajakaistaan.

Alla olevassa karttakuvassa on 100 megan nopeuteen kykenevän matkaviestinverkon peittoalue. Karttakuvan tiedot perustuvat matkaviestinverkon teleoperaattoreiden Viestintävirastolle toimittamiin tietoihin. Tarkemmat tiedot peittoalueista on nähtävillä teleoperaattoreiden omilla verkkosivuillaan julkaisemissa saatavuuskartoissa.

Kuva 5. 100 megan mobiililaajakaistan peittoalue

Lisätiedot ja määritelmät

Kiinteässä verkossa nopea 100 megan laajakaistayhteys voidaan toteuttaa valokuituverkossa (FTTH/B), kaapeli-TV-verkossa (DOCSIS 3.x) tai lyhyellä kupariyhteydellä talon sisäverkossa (VDSL2). Valokuitutarjontaa tarkasteltaessa on huomioitu laajakaistaliittymät, jossa valokuitukaapeli on rakennettu perille huoneistoon asti (FTTH) tai vaihtoehtoisesti kiinteistöön (FTTB), jossa talon sisäverkko mahdollistaa 100 megan yhteyksien tarjonnan joko Ethernet- tai puhelinkaapeloinnilla. Kiinteän verkon laajakaistaliittymän tarjonta voi vaatia vähäistä rakentamista, esimerkiksi tontille kaivettavan talokaapelin. Matkaviestinverkossa nopea 100 megan laajakaista voidaan toteuttaa LTE-tekniikalla (800, 1800 ja 2600 Mhz).

Asiasanat: Internet , Laajakaista , Saatavuus , Artikkelit , Tutkimukset

LinkedIn Print