Nettipuhelujen käyttö yleistynyt voimakkaasti

Viestintäviraston keväällä 2017 teettämän kuluttajatutkimuksen tulokset kuvaavat suomalaisten viestintäpalvelujen käyttöä monesta näkökulmasta: Vajaa neljännes suomalaisista tilaa tv:n maksukanavia ja yli kolmannes maksullisia netti-tv-palveluita. Suomalaiset käyttävät älypuhelimiaan entistä monipuolisemmin. Erityisesti netin puhe- ja pikaviestipalvelujen käyttö on viime aikana kasvanut merkittävästi. Valtaosa suomalaisista huolehtii nettivälineidensä salasanoista, päivityksistä ja tietoturvasta.

Keväällä 2017 puhelimitse tehtyyn haastatteluun vastasi 3001 yli 15-vuotiasta kuluttajaa. Tietojen keräämisestä vastasi Kantar TNS Oy.

Viesti- ja nettipalvelujen käyttö matkapuhelimella

Keväällä 2017 Skype-, WhatsApp- tai Facebook-puhelujen kaltaisia palveluita älypuhelimestaan käytti 35 prosenttia vastaajista. Heistä puolet käytti nettipuheluita vähintään kerran viikossa ja yli neljäsosa päivittäin. Nettipuhelujen käyttö on yleistynyt edeltävästä keväästä peräti 10 prosenttiyksikköä. Vastaavasti myös pikaviestinten kuten WhatsApp, Snapchat käyttö on kasvanut kahdeksan prosenttiyksikköä 64 prosenttiin. Lähes kaikkien muidenkin tutkittujen palvelujen käyttö on yleistynyt.

Mobiilimaksua on käyttänyt vajaa neljännes vastaajista ja 90 prosenttia näistä käyttäjistä ei ole kokenut ongelmia maksamispalvelun käyttämisessä.

Tekstiviestiä lukuun ottamatta viesti- ja nettipalvelujen käyttö älypuhelimella oli huomattavasti harvinaisempaa vanhemmissa ikäryhmissä. Esimerkiksi alle 25-vuotiaista nettipuheluita käyttää 53 prosenttia, mutta yli 65-vuotiaisiin siirryttäessä osuus laskee 11 prosenttiin. Vastaavasti pikaviestinsovellusten käyttö vaihtelee 93 prosentista 18 prosenttiin.


Tallenna kuvion tiedot CSV-tiedostona

Kuva 1. Matkapuhelimesta käytettävien netti- ja viestipalvelujen yleisyys 2016-2017.

Kodin internetyhteydet

Nettiyhteyksien levinneisyydessä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia kevääseen 2016 verrattuna. Keväällä 2017 internetyhteys oli käytettävissä 93 prosentissa suomalaisista kotitalouksista. Puolella vastaajista oli käytössään sekä kiinteä että mobiili internetyhteys. Näistä käyttäjistä jo neljännes piti mobiiliyhteyttä kodin ensisijaisena yhteytenään, vaikka heillä oli käytössään myös kiinteä yhteys.

Mobiilinettiä käytetään yleisemmin kotona (74 % vastaajista) ja lähes yhtä yleisesti liikkuessa (72 %). Töissä mobiilinettiä käyttää 53 prosenttia kuluttajista ja vapaa-ajanasunnolla 52 prosenttia. Ulkomailla mobiilinettiä käyttää puolestaan 40 prosenttia kuluttajista, mikä on 5 prosenttiyksikköä enemmän kuin keväällä 2016.

Matkapuhelinkäytön myötä nettipuhelujen käyttö yleistyi myös kodin ensisijaisella nettiyhteydellä 34 prosentista 38 prosenttiin ja pikaviestien käyttö vastaavasti 2 prosenttiyksiköllä 45 prosenttiin. Sähköpostia, tiedonhakua, uutisten lukua sekä viranomais-, terveys- ja pankkipalveluja käytti kaikkia yli 80 prosenttia vastaajista ja niiden käyttö jopa laski, mikä johtunee myös matkapuhelinkäytön kasvusta. Ikäryhmien väliset erot eivät ole kodin ensisijaisella nettiyhteyden osalta yhtä suuria kuin matkapuhelin käytön osalta.

TV- ja videopalvelujen tilaaminen ja käyttö

Keväällä 2017 netin maksuttomia video- ja tv-sisältöjä katsoi 77 prosenttia vastaajista. 72 prosenttia kuluttajista katsoi tv-yhtiöiden maksuttomia nettisisältöjä, esimerkkinä Yle Areena, Katsomo ja Ruutu. Tältä osin osuus nousi yli 65-vuotiaidenkin osalta 44 prosenttiin. Muita maksuttomia videopalveluita kuten Youtubea katsoi 57 prosenttia kaikista suomalaisista.

Vajaa neljännes (23 %) vastaajista tilasi tv:n maksukanavia ja yli kolmannes (35 %) maksullisia netti-tv-palveluita. Molempia kautta maksullisia sisältöjä tilasi 12 prosenttia kuluttajista. Maksullisten sisältöjen osalta muut tilausvideopalvelut kuten Netflix, HBO Nordic, C More ja Viaplay olivat selvästi suositumpia kuin TV-yhtiöiden omat maksulliset palvelut. Ensin mainittuja katsoi 30 prosenttia vastaajista ja jälkimmäisiä 9 prosenttia.

Kaiken kaikkiaan 79 prosenttia kuluttajista katsoi jotain tv-ohjelmia tai videoita netistä. Heistä yli puolet katsoi sisältöjä useammin kuin kerran viikossa ja päivittäin noin neljännes.


Tallenna kuvion tiedot CSV-tiedostona

Kuva 2. Tv-sisältöjen ja nettivideoiden tilaaminen ja katselu ikäryhmittäin.

Nettikäytön tietoturva

Keväällä 2017 tehdyn kyselyn mukaan 34 prosenttia vastaajista käytti eri salasanoja jokaisessa palvelussa, 41 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttävänsä useampia salasanoja ja yhdeksän prosenttia aina samaa salasanaa. Erittäin harva ilmoitti hyödyntävänsä salasanojen hallintaohjelmaa (keskimäärin 2 % vastaajista), vaikka salasanojen hallinta on ilmeisesti monille ongelma.

Yleisintä eri salasanojen käyttö oli 50–64-vuotiaiden joukossa (39 %). 15–24-vuotiaista vain 29 prosenttia käytti kaikkialla eri salasanaa. Toisaalta yleisintä usean salasanan uudelleenkäyttö oli 15–24-vuotiaiden joukossa (54 %). 15–24-vuotiaat käyttävät todennäköisesti niin monia eri palveluita, että eri salasanan muistaminen jokaiseen on vaikeaa.

Naiset ilmoittivat toimivansa salasanojen suhteen hieman turvallisemmin kuin miehet: 7 prosenttia naisista ja 11 prosenttia miehistä käyttää samaa salasanaa. Yleisintä yhden ja saman salasanan käyttö on yli 65-vuotiailla (12 %).


Tallenna kuvion tiedot CSV-tiedostona

Kuva 3. Salasanojen käyttäminen nettipalveluissa ikäryhmittäin.

Automaattisia ohjelmistopäivityksiä laitteessaan käytti 65 prosenttia vastaajista. Heidän lisäkseen 22 prosenttia vastaajista ilmoitti tekevänsä päivityksiä ainoastaan itse ja 4 prosenttia ei kokenut päivittämistä ollenkaan tarpeelliseksi.

Vastaajista 18 prosenttia ilmoitti ottavansa tarkasti selvää laitteen tietoturvallisuudesta ennen ostoa, 32 prosenttia jollain tavalla, 29 prosenttia oletti laitteiden olevan tietoturvallisia ja 14 prosenttia ei huomioinut laitteen tietoturva ominaisuuksia sitä hankkiessaan.

Salasanojen valinnan ja tietokoneen ohjelmistojen päivityksistä huolehtimisen välillä on selkeitä yhteyksiä. Mitä aktiivisemmin henkilö huolehtii yhdestä tietoturvallisuuden osa-alueesta, sitä aktiivisemmin hän tyypillisesti huolehtii myös muista osa-alueista.

Täysin vastaavia tuloksia ei ole muiden maiden osalta. Karkeasti voidaan kuitenkin arvioida, että salasanoja käytetään Suomessa hieman huolettomammin kuin muissa maissa. Erityisesti salasanojen hallintaohjelmien hyödyntäminen on Suomessa harvinaisempaa kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Yhdysvalloissa. Vastaavasti automaattisten päivitysten hyödyntäminen vaikuttaisi olevan yleisempää Suomessa kuin internetin käyttäjillä keskimäärin.

Asiasanat: Internet , Puhelin , Televisio , Tietoturva , Laajakaista , Matkapuhelin , Mobiililaajakaista , Salasana , Tietosuoja , Älypuhelin , Artikkelit

LinkedIn Print