Taajuussuunnittelu

Taajuussuunnittelun tavoitteena on tukea langattoman tietoyhteiskunnan kehittymistä avaamalla toimintaedellytyksiä uusille radiotaajuuksien käyttötarkoituksille ja antamalla nykyisille käyttäjille mahdollisimman suuri hyöty käytettävissä olevista taajuuksista. Tehokas radiotaajuuksien käyttö edellyttää pitkäjänteistä taajuussuunnittelua. Taajuuksien käyttöä suunnitellaan kansainvälisesti ja kansallisesti.

Taajuussuunnittelutyössä Viestintävirasto kokoaa yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa näkemyksiä radiotaajuustarpeista Suomessa vuosiksi eteenpäin. Tämän kansallisen näkemyksen mukaisesti Viestintävirasto pyrkii vaikuttamaan radiotaajuuksien käyttöä koskevaan päätöksentekoon kansainvälisessä yhteistyössä.

Tavoitteena on saada aikaan kansainvälisiä taajuuspäätöksiä, jotka ovat Suomen kansallisten etujen mukaisia. Suomessa taajuussuunnittelun lähtökohtana on taajuuksien mahdollisimman joustava käytettävyys ja sääntelyn minimointi.

Taajuusharmonisoinnista etua uusille innovaatioille

Monissa uusissa sovelluksissa taajuuskaistojen harmonisointi on edellytys massamarkkinoiden luomiselle, joiden avulla pystytään valmistamaan kustannustehokkaasti uusinta tekniikkaa käyttäviä laitteita.

Taajuuksien uudelleenjärjestelyä joudutaan tekemään, kun uudelle teknologialle tai sovelluksille ei ole muuten osoitettavissa taajuuksia. Uudelleenjärjestelyissä on otettava riittävässä määrin huomioon tehdyt investoinnit sekä palvelutarjonnan jatkuvuuden ja loppuasiakkaan etujen turvaaminen.

Radiotaajuuksien käytön kansallinen ja kansainvälinen suunnittelu

Teknologia ja markkinat kehittyvät eri tavoin eri maissa. Taajuuksien käytön kansainvälisessä suunnittelussa on oltava kansallista joustavuutta, joka sallii paikallisten olosuhteiden ottamisen huomioon. Joustavuutta voidaan lisätä myös käyttämällä siirtymäaikoja.

Taajuuksien käytön yleissuunnittelulla ja yksittäisillä lupa- ja taajuuspäätöksillä pyritään siihen, että käyttökelpoisia taajuuksia on saatavilla kysyntää vastaavasti. Yleissuunnittelu perustuu ennusteisiin, joiden pohjana ovat konsultointi, ennakoitavissa oleva tekniikan kehitys ja tiedossa olevat kehityssuunnat.

Kansainvälinen radioviestintäkonferenssi

Kansainvälisiä YK:n alaisen järjestön ITU:n (International Telecommunication Union) radioviestintäkonferensseja (World Radiocommunication Conference, WRC) pidetään noin kolmen vuoden välein. Radioviestintäkonferenssi on ylin radiotaajuuksien käyttöä sääntelevä kansainvälinen elin. Konferenssien päätökset vaikuttavat siihen, millaisia palveluita laitevalmistajat ja teleoperaattorit voivat ryhtyä tuottamaan.

ITU:n radioviestintäkonferenssit (WRC)

Radioviestintäkonferenssien päätöksistä syntyy kansainvälinen radio-ohjesääntö (Radio Regulations), jossa on esitetty taajuuksien jako (allokointi) erilaisille radioliikenteille (käyttötavoille) ja käytön ehdot. Radio-ohjesääntö on ITU:n yleissopimuksen liite. Se on saatettu Suomessa voimaan asetuksella.

Kansainvälinen radio-ohjesääntö (Radio Regulations)

Asetus Kansainvälisen televiestintäliiton peruskirjaan ja Kansainvälisen televiestintäliiton yleissopimukseen tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta 12/2000

Konferenssin kansallinen ja Euroopan-tasoinen valmistelu

Radioviestintäkonferenssin esityslistan tekee edellinen konferenssi. Alueelliset telehallintojen organisaatiot aloittavat tämän jälkeen omat valmistelunsa. Euroopassa valmisteluista vastaa CEPT (The European Conference of Postal and Telecommunications Administrations), jonka kokouksissa 46 jäsenmaan hallinnot pyrkivät löytämään yksimielisen kannanoton konferenssin esityslistalla oleviin asioihin.

CEPT

Samaan aikaan CEPT:n valmistelujen kanssa kunkin jäsenmaan hallinnot käynnistävät omat kansalliset valmistelunsa. Suomen kansallisten radioviestintäkonferenssivalmistelujen yhteydessä taajuuksien käyttäjäryhmät pääsevät vaikuttamaan Suomen kannanottoihin ja neuvottelutavoitteisiin. Kansallisten näkökohtien selvittyä niitä pyritään edistämään eurooppalaisella tasolla CEPT:n laatimissa yhteiseurooppalaisissa esityksissä ja koko maailman tasolla radioviestintäkonferensseissa.

Yhteiseurooppalainen taajuusjakotaulukko ja taajuuksien käyttö

CEPT:n sähköisen viestinnän komitea (Electronic Communications Committee, ECC) laatii, kehittää ja ylläpitää yhteiseurooppalaista taajuusjakotaulukkoa, jossa Euroopan sisäisestä taajuuksien käytöstä on sovittu yksityiskohtaisemmin kuin kansainvälisessä radio-ohjesäännön taajuusjakotaulukossa. Lisäksi ECC laatii taajuuksien käyttöä ohjaavia päätöksiä ja suosituksia. Viestintävirasto osallistuu tähän työhön ja konsultoi taajuuksien käyttäjiä Suomessa.

CEPT:n sähköisen viestinnän komitea (ECC)

Euroopan unionin tasolla radiotaajuuspolitiikkaryhmä (Radio Spectrum Policy Group, RSPG) valmistelee Euroopan unionia koskevia viestintäpoliittisia kannanottoja. Euroopan komissio laatii jäsenmaita sitovia taajuuksien käyttöä koskevia päätöksiä. Komissio teettää CEPT/ECC:llä selvityksiä taajuuksien käyttöön liittyvistä teknisistä ja hallinnollisista asioista. Työn tulosten pohjalta komissio yhteistyössä jäsenmaiden kanssa valmistelee taajuuspäätökset taajuuskomiteassa (Radio Spectrum Committee RSC).

Radiotaajuuspolitiikkaryhmä (RSPG)

Radiotaajuuskomitea (RSC)

Kansallinen taajuuksienkäyttösuunnitelma

Kansallisen yhteistyön ja CEPT:n päätösten tuloksena syntyy Suomen taajuuksienkäyttösuunnitelma, joka annetaan Viestintäviraston radiotaajuusmääräyksenä 4. Määräyksen liitteenä oleva taajuusjakotaulukko sisältää tiedot siitä, mihin tarkoituksiin ja minkälaisin oikeutuksin ja rajoituksin kunkin taajuuskaistan käyttöä säännellään. Myös taajuuksien käyttöä koskevat muutossuunnitelmat ovat mukana taajuusjakotaulukossa.

Radiolähettimien luvasta vapautuksesta säädetään Viestintäviraston määräyksellä 15. Määräyksen sisältö perustuu vastaaviin eurooppalaisiin CEPT/ECC:n päätöksiin.

Viestintäviraston radiotaajuusmääräys 4

Viestintäviraston määräys 15 luvasta vapaiden radiolähettimien yhteistaajuuksista ja käytöstä

Päivittäinen operatiivinen taajuussuunnittelu

Päivittäisen taajuussuunnittelun tavoitteena on osoittaa radiolaitteiden käyttäjille heidän tarpeisiinsa sopivia ja riittävän häiriöttömiä radiotaajuuksia kysyntää vastaavasti. Suunnittelulla huolehditaan, että uudet tai muutetut taajuudenannot eivät kohtuuttomasti aiheuta häiriöitä tai muutoin rajoita jo käytössä olevien taajuudenantojen toimivuutta. Taajuussuunnittelun tavoitteena on vastata käyttäjien tarpeisiin niin, etteivät tehdyt päätökset ja toimenpiteet rajoita liiaksi tulevia ratkaisuja.

Operatiiviseen taajuussuunnitteluun kuuluu samalla tai läheisillä maantieteellisillä alueilla ja samalla tai läheisillä taajuusalueilla toimivien radiojärjestelmien väliset tekniset ja operatiiviset yhteensopivuustutkimukset. Työn tuloksena radiojärjestelmälle tai laitteelle osoitetaan taajuudet ja käyttöä koskevat tekniset ja operatiiviset ehdot.

Viestintäviraston taajuussuunnittelusta vastaavat saavat palautetta asiakkailta ja radiotarkkailulta. Häiriötilanteiden selvittelyssä saatu kokemus hyödynnetään suunnittelumenetelmien kehittämisessä ja tarkentamisessa. Suunnittelumenetelmiä kehitetään jatkuvasti. Tavoitteena on pystyä tekemään entistä vaativampia teknisiä laskentatehtäviä ja vastaamaan taajuusalueiden kuormituksen kasvuun ja radiojärjestelmien tekniseen kehitykseen.


Asiasanat: Taajuudet, Verkot


LinkedIn Print