Veneilijät ja merenkulku

Veneissä on nykyisin elektroniikkaa erilaisiin tarkoituksiin. Veneilijän tärkein yhteydenpitoväline merellä on kuitenkin meri-VHF-radiopuhelin. Laitteen merkitys korostuu erityisesti turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa. Meri-VHF-radiopuhelin mahdollistaa suoran radioyhteyden veneen ja meripelastuskeskuksen tai veneiden välillä silloinkin, kun matkapuhelinverkossa ei ole kuuluvuutta.

Meri-VHF-järjestelmä on kansainvälinen ja toimii pääosin samoilla säännöillä ja periaatteilla kaikkialla maailmassa. Meri-VHF-radiopuhelimen käyttö edellyttää radiolupaa ja henkilökohtaista pätevyystodistusta.

Meri-VHF-radiopuhelin on vapaa-ajan veneilijälle vapaaehtoinen varuste, mutta useimmissa ammattiliikenteen aluksissa se on pakollinen. Vapaaehtoisuudesta huolimatta meri-VHF-radioasemasta seuraa velvoitteita, koska kyse on turvallisuusvälineestä.

Hätä- ja turvallisuuspäivystys merialueilla ja Saimaalla

Meri-VHF -radiopuhelimen käyttö edellyttää radiolupaa ja pätevyystodistusta

Meriradioliikenteen pätevyystutkinnot

Aluksen radioluvan hakeminen

Luvanvaraiset laitteet aluksessa

Lupien, tutkintojen ja pätevyystodistuksen maksut

DSC-toiminto ja meriradionumero MMSI

Hätä- ja turvallisuuspäivystys merialueilla ja Saimaalla

Suomessa ylläpidetään meri-VHF-hätäpäivystystä sekä turvallisuuspäivystystä merialueilla ja Saimaalla. Rajavartiolaitoksen meripelastuksen johtokeskukset Turussa ja Helsingissä hoitavat merialuepäivystyksen rannikolla olevien tukiasemiensa kautta.

Päivystystä ylläpidetään jatkuvasti meri-VHF-kanavalla 70 (DSC) ja kanavalla 16 (puheliikenne). Tämän lisäksi Liikennevirastolla on turvallisuusradioverkko, joka merialueiden lisäksi päivystää Saimaan alueella hätä-, turvallisuus- ja kutsukanavia ja sen omia työskentelykanavia. Näillä viranomaisjohtoisilla rannikkoradioverkoilla on omat lakisääteiset tehtävänsä.

Yhteysetäisyys

Meri-VHF-radiopuhelinta voidaan käyttää muuhunkin kuin turvallisuusradioviestintään, esimerkiksi keskusteluun toisen veneilijän kanssa. Tyypillinen yhteysetäisyys kahden veneen välillä avomerellä on noin 10–15 merimailia kiinteästi asennetulla meri-VHF-radiopuhelimella. Yhteysetäisyyteen vaikuttaa kuitenkin useat eri tekijät, muun muassa antennin korkeus.

Suoraan radioyhteyteen veneestä veneeseen tai veneestä rannikkoradioasemaan ei tarvita välittäviä tukiasemia. Yhteydet ovat maksuttomia. Rannikkoradioasemaan saa kauempaakin yhteyden, koska sen vastaanottoantennit sijaitsevat mahdollisimman korkealla.

Meri-VHF-radiopuhelimen käyttö edellyttää radiolupaa ja pätevyystodistusta

Meri-VHF-radiopuhelimen hallussapitoon ja käyttöön tarvitaan radiolupa. Meri-VHF-kanavien käyttö radioliikenteeseen edellyttää lisäksi henkilökohtaisen meriradioliikenteen pätevyystodistuksen. Luvasta käytetään nimitystä aluksen radiolupa.

Veneilijöille tarkoitettu pätevyystodistus on nimeltään Rannikkolaivurin radioliikennetodistus (SRC). Lisäksi on olemassa muita meriradioliikenteen pätevyystodistuksia, jotka antavat laajempia oikeuksia käyttää merenkulun radiotaajuuksia ja -laitteita.

Mikä ensin - laite, lupa vai pätevyystodistus?

Meri-VHF-radiopuhelimen voi hankkia ennen lupaa ja pätevyystodistusta. Todistuksia ei tarvitse esittää myyjälle laitehankinnan yhteydessä. Aluksen radioluvan voi hakea oman aikataulun mukaisesti. Lupa kuitenkin myönnetään vasta, kun pätevyystodistus on saatu tai Viestintäviraston rekisterissä on tieto hyväksytystä pätevyystutkinnosta.

Meriradioliikenteen pätevyystutkinnot

Viestintävirasto järjestää kaikki Suomessa pidettävät meriradioliikenteen pätevyystutkinnot ja myöntää pätevyystodistukset. Pätevyystodistuksen saa suorittamalla hyväksytysti asiaankuuluvan pätevyystutkinnon.

Meri-VHF-radiopuhelimen käyttöön veneessä riittää Rannikkolaivurin radiotodistus (ns. SRC-todistus). Pätevyystutkintoon voi valmistautua opiskelemalla itsenäisesti, mutta Viestintävirasto suosittelee asiantuntevan kurssin käymistä.

Viestintäviraston julkaisu Rannikkolaivurin VHF-radioliikenneopas toimii tutkintomateriaalina itsenäisesti opiskeleville. Se on saatavilla suomen- ja ruotsinkielisenä. Painetun oppaan voi tilata Viestintävirastosta. Painotuote on maksullinen. Opas löytyy myös Viestintäviraston internetsivuilta ja sen voi ladata maksutta.

Rannikkolaivurin radioliikenneopas [pdf, 1 MB]

Pätevyystutkintoihin liittyy aina tutkinnon vastaanottajan pitämä luento-osuus ennen varsinaista tutkintoa. Luento-osuuden aikana on mahdollisuus esittää kysymyksiä, etenkin jos itseopiskelun aikana jotakin on jäänyt epäselväksi.

Pätevyystutkintoja järjestetään useilla eri paikkakunnilla Suomessa. Tutkinnon voi suorittaa suomeksi tai ruotsiksi. Tutkinto on myös mahdollista suorittaa englanniksi, mutta siitä on sovittava erikseen paikallisen tutkinnon vastaanottajan kanssa.

Rannikkolaivurin radiotutkintoon ilmoittautuminen

Helsingin tutkinnot, puhelinnumero 0295 390 242.

Muut tutkintopaikkakunnat alueen tutkinnon vastaanottajan kautta.

Tutkintopaikkakunnat ja yhteystiedot

Aluksen radioluvan hakeminen

Lupahakemuslomakkeet löydät Asioi kanssamme -sivustoltamme. Viestintävirasto tarkistaa lupahakemuksen yhteydessä, että luvanhakijalla on asiaankuuluva meriradioliikenteen pätevyystodistus tai hyväksytysti suoritettu pätevyystutkinto. Jos hakijana on muu kuin yksityishenkilö, hakemuksesta täytyy käydä ilmi, kuka toimii aluksessa vastuullisena radioliikenteen hoitajana. Vastuullisella radioliikenteen hoitajalla täytyy olla asianmukainen pätevyystodistus.

Asioi kanssamme, radiolupapalvelut

Luvanvaraiset laitteet aluksessa

Aluksen radioluvan on vastattava aluksen radioaseman laitteita. Vain laitteet, joissa on lähetin, ovat luvanvaraisia. Lupahakemukseen merkitään kaikki merenkulun radiotaajuuksilla toimivat lähettimet. Meri-VHF-radiopuhelimen lisäksi muita merenkulun lähettimiä ovat:

  • EPIRB-hätälähetin
  • AIS-lähetin
  • Inmarsat-satelliittilähetin
  • merenkulkututka
  • MF/HF-radiopuhelin sekä
  • meri-VHF-käsipuhelin
  • UHF-radiopuhelimet (merenkulun taajuudet)
  • henkilökohtaiset paikannuslähettimet (merenkulun taajuudet).

MF/HF-radiopuhelimen käyttö edellyttää vähintään avomerilaivurin radiotodistusta (ns. LRC-todistus).

Meri-VHF-käsipuhelimille ei toistaiseksi myönnetä muita lupia kuin aluksen radiolupa.

Jos aluksessa on kannettavan laitteen lisäksi kiinteästi asennettu meri-VHF, on sallittua liikennöidä kannettavalla laitteella "emäaluksen" kanssa, esimerkiksi jollasta käsin. Tällöin kannettavaa radiopuhelinta käyttävä henkilö käyttää samaa radiotunnusta kuin emäalus, mutta lisää tunnuksen jälkeen esimerkiksi sanan apuvene tai jolla, jotta kaikki liikennettä seuraavat ymmärtävät, mistä on kyse. Liikennöinti edellyttää kaikilta osapuolilta pätevyystodistusta. Puhelimen käyttö maissa on kielletty.

Lupien, tutkintojen ja pätevyystodistusten maksut

Aluksen radioluvasta perittävän maksun nimi on taajuusmaksu. Se maksetaan etukäteen vuodeksi kerrallaan. Maksu ei perustu kalenterivuoteen, vaan määräytyy luvan alkamisajankohdan mukaan.

Tutkintomaksu ja pätevyystodistusmaksu ovat kertaluontoisia. Todistus lähetetään postitse yhdessä tutkinto- ja todistusmaksulaskun kanssa, kun pätevyystutkinto on hyväksytty.

Viestintäviraston maksut tutkinnoista, todistuksista ja luvista perustuvat liikenne- ja viestintäministeriön kulloinkin voimassa olevaan maksuasetukseen:

  • Rannikkolaivurin pätevyystutkinto/suorituskerta 45,40€
  • Avomerilaivurin pätevyystutkinto/suorituskerta 67,30€
  • Pätevyystodistusmaksu (kaikki todistukset) 43,75€
  • Veneen radiolupa, jossa on joku seuraavista
  • lähettimistä tai niiden yhdistelmistä (VHF, EPIRB, AIS, tutka) 19,43€

Veneilijä voi tarkastaa oman vuosittaisen taajuusmaksunsa taajuusmaksulaskurista.

DSC-toiminto ja MMSI-numero

Kiinteästi asennettavissa meri-VHF-radiopuhelimissa on nykyään vakiovarusteena digitaaliselektiivikutsutoiminto (DSC). Tärkein DSC-ominaisuus on nopean hätähälytyksen lähetysmahdollisuus hätäpainikkeen kautta. Jos meri-VHF/DSC-puhelin on kytketty satelliittipaikannusvastaanottimeen (esimerkiksi GPS), kulkee hätähälytyksen mukana aluksen tarkka sijainti koordinaattimuodossa.

DSC-ominaisuus toimii vasta, kun laitteeseen on ohjelmoitu sille lupamenettelyn kautta saatu yksilöllinen meriradionumero (MMSI-numero). MMSI-numero annetaan radioluvan mukana. Samaa MMSI-numeroa käytetään meri-VHF/DSC-radiopuhelimissa, EPIRB-hätälähettimissä sekä AIS-lähettimissä yksilöimään kyseinen alusasema. Ilman DSC-toimintoa olevat meri-VHF-radiopuhelimet ja pelkät AIS-vastaanottimet eivät tarvitse MMSI-numeroa toimiakseen.

Joissakin uudemmissa käsi-meri-VHF-radiopuhelimissa on myös DSC-toiminto. Mikäli veneessä on DSC-toiminnolla varustettu käsipuhelin, annetaan sille oma numero, joka poikkeaa aluksen varsinaisesta MMSI-numerosta.

230-alkuinen MMSI-numero ohjelmoidaan aluksen kaikkiin kiinteästi asennettaviin VHF/DSC ja MF/HF/DSC-radiopuhelimiin, EPIRB 406 MHz hätälähettimiin ja AIS-lähettimiin.

8230-alkuinen MMSI-numero ohjelmoidaan aluksen meri-VHF/DSC-käsiradiopuhelimeen. Jokaisella käsipuhelimella on oma toisistaan poikkeava 8230-alkuinen MMSI-numero.

Jos haet radiolupaa laitteelle, johon on jo koodattu meriradionumero, ilmoita numero lupahakemuksessa. Kaikkien veneessä olevien radiolähettimien tulee käyttää sitä meriradionumeroa, mikä veneen radiolupaan on merkitty.

Jos laitteessa on muussa maassa ohjelmoitu MMSI-numero, laite täytyy ohjelmoida uudestaan. Useimmissa laitteissa meriradionumeron uudelleen ohjelmointi käyttäjän toimesta ei ole mahdollista, vaan sen pystyy tekemään vain laitteen maahantuoja tai valtuutettu huoltoliike.

Ajantasainen luettelo käytössä olevista meriradionumeroista

Yksityiskohtaisempaa tietoa meriradiotoiminnasta, radioluvista ja pätevyystodistuksista saa Viestintäviraston julkaisusta Rannikkolaivurin radioliikenneopas.

Asiasanat: Taajuudet , Hätäliikenne , Luvat , Todistukset , Tutkinnot

LinkedIn Print