Markkinataloussijoittajaperiaate

Muun julkisen rahoituksen markkinaehtoisuuden arviointiin sovelletaan markkinataloussijoittajaperiaatetta.

Julkisella tuella tarkoitetaan kunnan, kuntaomisteisen yhtiön tai valtion antamaa rahoitusta. EU:n valtiontukisääntöjen mukaan julkisena tukena ei kuitenkaan huomioida sellaista rahoitusta, joka on annettu markkinaehtoisesti. Rahoituksen markkinaehtoisuuden arviointiin sovelletaan markkinataloustoimijaperiaatetta, eli markkinataloustoimijatestiä.

Kunta tai muu julkinen taho voi antaa hankkeelle markkinaehtoisesti rahoitusta toimimalla kuten yksityinen sijoittaja tai rahoittaja toimisi vastaavassa tilanteessa. Mikäli kunta on jo aiemmin myöntänyt kyseiselle yritykselle rahoitusta, ja yritys ajautuu maksuvaikeuksiin, voi kunta toimia markkinaehtoisesti myös kuten yksityinen velkoja vastaavassa tilanteessa toimisi. Tällöin markkinaehtoisuutta arvioidaan velkojan, ei sijoittajan, näkökulmasta.

Rahoituksen markkinaehtoisuus tulee arvioida aina jo ennen rahoituspäätöksen tekemistä. Rahoituspäätöksen tekijän tulee päätöksessään tuoda esille millä perusteilla rahoitus on arvioitu markkinaehtoiseksi.

Tarkempia ohjeita rahoituksen markkinaehtoisuuden arvioinnista löytyy komission tiedonannosta valtiontuen käsitteestä.

Sekä päätöksentekijällä että rahoitusta saaneella yrityksellä on osaltaan vastuu varmistua siitä, että rahoituksessa noudatetaan EU:n valtiontukisääntöjä.

Sijoituspäätöksessä tulee ilmetä rahoituksen markkinaehtoisuuden arvioinnista vähintään seuraavat asiat:

  1. Ennen päätöksen tekemistä on tullut arvioida, että olisiko vastaavan kokoinen, tavanomaisissa markkinaolosuhteissa toimiva yksityinen sijoittaja tehnyt vastaavan sijoituksen samoissa olosuhteissa.
  2. Sijoituspäätöksen tekijä on ennen sijoituspäätöstä tehnyt taloudellisia arviointeja, joissa on arvioitu sekä sijoituksen tuottoa että siihen liittyviä riskejä. Arvioitaessa sijoitukselta odotettavaa tuottoa suhteessa siihen liittyviin riskiin voidaan käyttää esimerkiksi Capital Asset Pricing (CAPM) -laskentamallia.
  3. Taloudelliset arvioinnit ovat objektiivisia ja niissä on hyödynnetty laajasti asian arviointiin vaikuttavaa saatavilla olevaa tietoa.
  4. Päätöksenteon perustana käytettävät arvioinnit on joko liitetty päätökseen, taikka niihin on viitattu päätöksessä ja asiakirjat on jälkikäteen saatavilla.
  5. Sijoituspäätöksen tekijä on lisäksi arvioinut, saako kyseinen yritys sijoituksen johdosta sellaista etua, jota se ei olisi voinut markkinaehtoisesti saada.

Lainaehtojen tulee täyttää vähintään seuraavat edellytykset, että laina voidaan katsoa markkinaehtoiseksi:

  1. Lainan peruskorko perustuu 12 kuukauden rahamarkkinakorkoihin. Jos kyseisiä tietoja ei ole saatavilla käytetään kolmen kuukauden rahamarkkinakorkoa.
  2. Korkoon on lisättävä yrityksen luottoluokituksesta ja vakuuksista riippuva riskilisä. Mikäli käytössä ei ole luottoluokitustietoja tai kyseessä on erityistä tarkoitusta varten perustettu yritys tai vasta toiminnan käynnistänyt yritys, lisätään peruskorkoon 4 %. Lainojen tukielementin määrittämisessä käytettävistä luottokelpoisuusluokista ja vakuustasoista löytyy tarkempaa tietoa TEM:n De minimis -oppaasta.

Takausten markkinaehtoisuuden arvioinnin osalta lisätietoja kohdassa Kuntien myöntämät takaukset uusissa laajakaistahankkeissa

Lisätietoja:

EU:n valtiontukisäännöt TEM:n sivuilla

TEM:n De minimis -opas

Komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä (Markkinaehtoisuuden arviointi)

Laajakaistasuuntaviivat

Asiasanat: Internet , Laajakaista

Päivitetty 04.07.2018

LinkedIn Print