Europol kampanjoi: Suojaa itsesi ja rahasi nettihuijareilta

Osallistu, suojaudu ja opi tunnistamaan nettihuijareiden tavat! Euroopan kyberturvallisuuskuukauden viimeiset viikot vietetään nettihuijauksiin keskittyvän, Europolin ja EU:n pankkiyhdistyksen Cyber Scams -kampanjan parissa. Eurooppalainen yhteiskampanja alkaa 17.10. Kotimaasta mukana ovat Finanssiala ry, Suomen poliisi ja Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskus.

Nettihuijaukset ovat osa verkon arkea kaikkialla Euroopassa. Europolin kyberrikoskeskuksen (Europol’s European Cybercrime Centre) ja EU:n pankkiyhdistyksen (European Banking Federation, EBF) koordinoimassa Cyber Scams -kampanjassa on mukana muun muassa 28 EU:n jäsenmaata ja 24 kansallista finanssiliittoa.

Viikon kestävän kampanjan aikana nettihuijauksista jaetaan tietoa 27:llä eri kielellä pääasiassa sosiaalisessa mediassa. Kampanja keskittyy 7 yleisimpään nettihuijaukseen, niiden tunnistamiseen ja niiltä suojautumiseen.

Kuka tahansa voi olla nettihuijarin uhri, mutta jo tietous ilmiöstä auttaa. Osallistu kampanjaan Kyberturvallisuuskeskuksen, Suomen poliisin ja Finanssiala ry:n somekanavilla. Kutsu mukaan vaikka koko suku! Kun jaat tietoa nettihuijauksista omissa verkostoissasi, moni voi välttyä nettirikollisten juonilta.

Seuraa kampanjaa Twitterissä ja Facebookissa muun muassa aihetunnisteilla #cyberscams ja #nettihuijaus. Finanssiala ry:llä ja Suomen poliisilla on jaossa myös omaa kampanjamateriaalia. Kampanjaviikon aikana on mahdollista syventyä erilaisiin nettihuijaustyyppeihin.

Suojaa itsesi ja rahasi!

Ota selvää nettihuijauksista ja suojaa itsesi sekä omaisuutesi. Avaa alla olevat lyhyet ja ytimekkäät infolehtiset, jotka kertovat mistä tietyssä huijauksessa on kyse, mistä sen tunnistaa ja kuinka siltä voi suojautua.

  • Tietojenkalasteluviestit [pdf, 246 KB] Sähköposteja, joilla pyritään saamaan vastaanottajalta käyttäjätunnuksia, pankkitietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja.

  • Toimitusjohtajahuijaus - BEC-huijaus [pdf, 210 KB] Tunnetaan myös englanninkielisellä nimellä business email compromise. Yrityksen rahaliikenteestä huolehtiva työntekijä huijataan maksamaan valelasku tai tekemään muu siirto yrityksen varoista.

  • Huijaussivustot [pdf, 236 KB] Kalasteluviestit sisältävät usein linkin väärennetylle, pankin sivun näköiselle nettisivulle, jossa käyttäjältä pyritään saamaan pankkitietoja ja henkilökohtaisia tietoja.

  • Huijauslaskut [pdf, 256 KB] Yritykseen tulee yhteydenotto esimerkiksi puhelimitse, sähköpostitse tai kirjeitse. Huijari pyytää muutosta esimerkiksi maksunsaajaan, kuitenkin jonkin toistuvan maksun tietoihin. Uusi tili on huijarin hallitsema.

  • Nettikauppahuijaus [pdf, 582 KB] Netistä saa usein hyviä tarjouksia, mutta varo huijauksia.

  • Romanssihuijaus - Deittihuijaus [pdf, 195 KB] Huijarit etsivät uhreja yleensä seuranhakupalveluista, mutta voivat ottaa yhteyttä myös somessa tai sähköpostitse.

  • Sijoitushuijaus [pdf, 219 KB] Houkutteleva sijoitustarjous esimerkiksi osakkeisiin, joukkolainoihin, kryptovaluuttaan, metalleihin tai vaihtoehtoisiin energiamuotoihin.


Lisätietoa nettihuijauksista

Päivityshistoria

Asiasanat: Tietoturva , Huijaus , Kyberrikollisuus , Kyberturvallisuus , Riskienhallinta , Tietojen kalastelu (phishing) , Tietoturva nyt!

LinkedIn Print

Yhteystiedot

logo

Viestintävirasto

Kyberturvallisuuskeskus

PL 313, 00561 Helsinki


Mediayhteydenotot puhelimitse 0295 390 248