[Teema] Vieraskynä: Näin minusta tuli kryptologi

Tekninen tutkimus ja koulutus on myös tyttöjen ja naisten ala. Tästä hieno esimerkki on Aalto-yliopiston kryptologian professori emerita Kaisa Nyberg, joka Vieraskynässä muistelee oman uransa merkittäviä hetkiä ja kokemuksia. Artikkeli aloittaa helmikuun teeman, jossa tietoturva-asiantuntijat muistelevat uraansa ja elämäänsä Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Teema on myös osa Mediataitoviikkoa 2017.

Research Fellow Kaisa Nyberg, Nokian tutkimuskeskus 2002. Kuvan on ottanut Esko Koskenranta.

Olin väitellyt matematiikasta Helsingin yliopistossa ja toiminut useissa määräaikaisissa tehtävissä assistenttina ja lehtorina, kun sain tilaisuuden päästä pysyvämpään tutkijan toimeen Puolustusvoimissa. Se edellytti kuitenkin alan vaihtoa puhtaasta matematiikasta kryptologiaan, josta en tiennyt muuta kuin, että se oli uutta ja mielenkiintoista. Päätin ottaa haasteen vastaan, enkä ole joutunut katumaan valintaani.

Kryptologialla on yhteyksiä useaan matematiikan osa-alueeseen, esimerkiksi lukuteoriaan, algebraan, diskreettiin matematiikkaan ja toisaalta teoreettiseen tietojenkäsittelytieteeseen, laskenta-algoritmeihin ja kompleksisuusteoriaan. Kaiken tämän lisäksi kryptologian tarjoamilla matemaattisilla ongelmilla ja tutkimuskohteilla on huomattava käytännön merkitys. Ne eivät ole mielenkiintoisia vain teorian kannalta.

Kryptologia on tiedon ja tietoliikenteen turvallisuuden matemaattinen perusta.

Tutkimustyötä symmetrisen salauksen kryptoanalyysistä Bluetooth-protokollaan

Olin Puolustusvoimien kryptologina toistakymmentä vuotta. Osan ajasta olin virkavapaalla ja tein tieteellistä tutkimustyötä. Tärkeimpiä tutkimuskohteitani oli symmetristen salausmenetelmien kryptoanalyysi ja sitä vastaan vahvat funktiot, joista yksi on myöhemmin löytänyt paikkansa standardin AES-salausalgoritmin ydinfunktiona.

Puolustusvoimista siirryin Nokiaan, jossa tarvittiin kryptologia kehittämään vahvoja salausalgoritmeja kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkoihin. Matkapuhelinjärjestelmät ja muut langattomat tietoliikenneyhteydet tarvitsevat salauksen lisäksi myös vahvaa autentikointia, eli vastakkaisen osapuolen tunnistamista. Toisin kuin matkapuhelimet, joissa autentikointi hoituu SIM-kortille talletetun avaimen avulla, irrallisten laitteiden kytkeminen keskustelemaan turvallisesti keskenään on haasteellista.

Bluetooth-laitteiden paritusprotokolla, jossa käyttäjä hyväksyy yhteyden vertaamalla kummankin laitteen näyttämää kuusinumeroista lukua, oli meidän Nokia-tiimimme kehityksen tulos. Osallistuin myös sen maailmanlaajuisen standardointityöhön. Siirryttyäni professoriksi Teknilliseen korkeakouluun teimme tästä aiheesta myös tieteellistä tutkimusta.

Tekninen tutkimus ja koulutus on myös tyttöjä varten

Teknillisessä korkeakoulussa ja sittemmin Aalto-yliopistossa palasin symmetristen salausmenetelmien kryptoanalyysin pariin. Olen ollut murtamassa salausalgoritmeja ja kehittämässä tehokkaampaa salausmenetelmien vahvuuden arviointia.

Minulla on ollut onnea saada tutkimusryhmääni eteviä nuoria tohtoritutkijoita ja jatko-opiskelijoita ja tehdä heidän kanssaan alan huippututkimusta. Joukossa on ollut myös naistukijoita, mistä olen ollut erityisen iloinen.

Vuoden 2016 Millenium-palkinto myönnettiin Professori Frances Arnoldille. Kiitospuheensa loppupuolella tämä tieteellisen tutkimuksen huipun saavuttanut nainen kertoi, kuinka hänen isänsä oli rohkaissut tytärtään valitsemaan opiskelualakseen tekniikan sanoen, että insinöörille löytyisi aina töitä. Isälleen kiitollinen Arnold on halunnut myös itse innostaa tyttöjä tekniikan pariin, ja näyttänyt omalla esimerkillään roolimallia.

Aivan liian harva tyttö uskaltautuu opiskelemaan matematiikkaa ja tietotekniikkaa, vaikka kiinnostusta ja taipumuksia olisi. Kaksi tyttäristäni on saanut näiden alojen koulutuksen ja antoisia työtehtäviä heillä näyttää riittävän.


Kirjoittaja on Kaisa Nyberg, Aalto-yliopiston kryptologian professori emerita
.


Lisätietoa

Päivityshistoria


Asiasanat: Tietoturva, Kyberturvallisuus, Salaus, Tietoturva nyt!


LinkedIn Print