Usein kysytyt kysymykset

Voinko ostaa radiolaitteen ulkomaisesta nettikaupasta?

Voit. Tarkasta kuitenkin etukäteen, että laitteessa on CE-merkki, laitteella on vaatimustenmukaisuusvakuutus (Declaration of Conformity) ja laite toimii oikealla taajuudella. Jos näitä tietoja ei ole saatavilla tai ne eivät ole kunnossa, laite kannattaa jättää ostamatta. Ostaessasi radiolaitteita EU:n ulkopuolelta vastaat tuotteesta ja sen mahdollisesti aiheuttamasta häiriöstä itse. Esimerkiksi 1,2 GHz langattomat kamerat tai erilaiset jammerit voivat aiheuttaa vakavia häiriöitä muulle radioliikenteelle.

Lisätietoa:
Radiolaitteen ostajan opas [PDF, 882 KB]

Ostaminen ulkomailta (Euroopan kuluttajakeskus)

Takaisin kysymyksiin

Mistä tiedän onko radiolaite hyväksytty Suomessa?

Laitteessa pitää olla CE-merkki ja vaatimustenmukaisuusvakuutus. Lisäksi laitteen on toimittava oikealla taajuudella.

Lisätietoa:
Radiolaitteen ostajan opas [PDF, 882 KB]

Luettelo luvasta vapautetuista radiolaitteista Viestintäviraston määräyksessä 15

Taajuusjakotaulukko [PDF, 432 KB]

Takaisin kysymyksiin

Olen ostamassa USA:sta radiopuhelinta. Puhelimessa lukee FRS/GMRS. Voinko käyttää laitetta Suomessa?

Et voi. FRS (family radio service) ja GMRS (general mobile radio service) -radiopuhelimet on suunniteltu käytettäväksi pelkästään USA:ssa. Siksi niiden vaatimustenmukaisuutta ei ole osoitettu Eurooppalaisten standardien mukaisesti, eivätkä ne käytä meillä sopivia taajuuksia.

Lisätietoa:
Radiolaitteen ostajan opas [PDF, 882 KB]

Takaisin kysymyksiin

Miksi tulli ei luovuta minulle tilaamaani RC-autoa, vaikka siinä on CE-merkki?

Tarkistitko RC-autosi taajuuden etukäteen? Tulli voi estää väärällä taajuudella toimivan radiolaitteen maahantulon. CE-merkki kertoo, että laitteen vaatimustenmukaisuus on osoitettu Eurooppalaisten standardien mukaisesti. CE-merkki ei kuitenkaan tarkoita, että laitetta saisi automaattisesti käyttää koko EU:ssa. Radiotaajuuksien käyttö on suunniteltu eri tavoin eri EU-maissa - vain osa taajuuksista on yhdenmukaistettu. Esimerkiksi 49 MHz RC-laitteita voi käyttää joissain harvoissa EU-maissa, mutta ei Suomessa.

Lisätietoa:
Radiolaitteen ostajan opas [PDF, 882 KB]

Tuotteiden merkinnät (Tukes)

Takaisin kysymyksiin

TV-vastaanotossa häiriöitä. YLE:n kanavat näkyvät ongelmitta, muut kanavat mm. MTV3 ja Nelonen pätkivät ja kuva menee mosaiikiksi.

Olisi selvitettävä, onko antenni ns. laajakaistainen UHF-antenni. Jos antenni ei ole tarpeeksi laajakaistainen, osalla kanavanipuista antennin vahvistus saattaa olla heikompi. Lisäksi olisi tarkistettava, että antenni on suunnattu oikein ja vastaanottimeen on ohjelmoitu oikeat eli voimakkaimmat lähetinkanavat.

Jos vastaanottopaikka sijaitsee alueella, jolla signaalit ovat saatavissa useasta lähettimestä, digiboksi saattaa tallentaa automaattihaulla heikommat lähetinkanavat. Tällaisessa tilanteessa kanavahaku pitää tehdä kanava kerrallaan (manuaalinen kanavahaku). Alueen oikeat kanavat voi tarkistaa osoitteesta http://www.digitv.fi/sivu.asp?path=1;8224;9519. Yhteisantennitaloissa syynä voi olla myös se, etteivät päävahvistimen kanava-asetukset vastaa mahdollisesti muuttuneita kanavanippujen lähetyskanavia.

Takaisin kysymyksiin

TV-vastaanotossa talvella (tai kesällä) häiriöitä, muina vuodenaikoina kuvanlaatu on kunnollinen.

Vuodenajat vaikuttavat vastaanotetun signaalin voimakkuuteen. Talvella antenniin kertyvä lumi ja jää heikentävät antennin ominaisuuksia ja vahvistus saattaa laskea. Kesällä puiden lehdet ja muu kasvillisuus vaimentavat vastaanotettavaa signaalia.

Takaisin kysymyksiin

TV-vastaanotossa ajoittaisia häiriöitä kaikilla kanavilla, kuva palikoituu ja menee jumiin.

On tarkistettava, että vastaanotin saa riittävän voimakkaan signaalin. Vastaanottimen signaalivoimakkuusnäytön tulisi olla vähintään n. 70 ... 80 % maksimista. Jos kuitenkin samalla signaalin laatua kuvaava indikaattori antaa huonon tuloksen vaikka signaali on voimakas, saattaa antennivahvistimen vahvistus olla säädetty liian suureksi.

Takaisin kysymyksiin

TV-vastaanotossa on huono kuva, vaikka lähellä on täytelähetin.

On tarkistettava, ovatko täytelähettimessä käytössä samat kanavat kuin päälähettimessä. Tarvittaessa digiboxiin/vastaanottimeen on viritettävä uudelleen oikeat kanavat.

Takaisin kysymyksiin

TV-vastaanotto häiriintyy, kuva palikoituu ja menee jumiin, kun naapurissa käytetään lehtipuhallin-ta/ruohonleikkuria/moottorikelkkaa.

On tarkistettava, että vastaanotin saa riittävän voimakkaan signaalin. Vastaanottimen signaalivoimakkuusnäytön tulisi olla vähintään n. 70 ... 80 % maksimista. Mikäli vastaanotto tapahtuu signaaliherkkyyden äärirajalla, heikkenee digitaalisen vastaanoton häiriönsietokyky olennaisesti.

Lisätietoa löytyy Digi-TV infosta.

Takaisin kysymyksiin

Aiemmin hyvin kuulunut paikallisradioasema ei enää kuulu kunnolla, vaan se häiriintyy lähelle tulleesta, uudesta asemasta.

On tarkistettava ko. paikallisradioaseman peittoalue. Häiriötöntä vastaanottoa peittoalueen reunalla tai sen ulkopuolella ei voida taata. Tilannetta voi yrittää parantaa käyttämällä ulkoista suunta-antennia. Antenniasioissa on käännyttävä paikalliset olosuhteet tuntevan antenniurakoitsijan puoleen.

Takaisin kysymyksiin

Radiosta kuuluu surinaa/pörinää.

On selvitettävä, ettei häiriön syy ole kodin muussa sähkölaitteessa. On suljettava vuorotellen kaikki muut sähkölaitteet. On huomattava, että monissa kodin elektroniikan laitteissa laite ei mene virtakytkimestä täysin virrattomaksi, vaan on pyrittävä irrottamaan kaikki laitteet kokonaan sähköverkosta irrottamalla verkkojohto tai irrottamalla sulaketaulusta sulake kerrallaan. Jos mahdollista, on selvitettävä, kuuluuko häiriö myös naapurissa tai lähialueella tai esim. autoradiossa? Mikäli häiriö ei ole peräisin omista sähkölaitteista, ja muut tekniset edellytykset häiriöttömälle vastaanotolle ovat kunnossa (ulkoantenni, riittävä vastaanotettu signaalivoimakkuus), häiriöstä voi ilmoittaa Viestintävirastolle.

Takaisin kysymyksiin

Tukiaseman vastaanottokanavalle tulee vieraskielistä puhetta.

Kyseessä saattaa olla ns. ylipitkä, poikkeuksellisista sääoloista johtuva eteneminen kaukaakin. On odotettava "radiokelien" rauhoittumista.

Takaisin kysymyksiin

Radiopuhelimista kuuluu toisen yrityksen puheliikennettä, vaikka käytössä on yksinoikeuskanava.

Otettava yhteys Viestintävirastoon. Kerrottava järjestelmän radiolupatiedot.

Takaisin kysymyksiin

Aiheuttaako vastapäisen kerrostalon katolla oleva matkaviestintukiasema terveydellistä haittaa?

Radiotaajuisen säteilyn turvallisuusasiat eivät kuulu Viestintäviraston toimialaan, vaan ne kuuluvat Säteilyturvakeskukselle ja Työterveyslaitokselle.

Takaisin kysymyksiin

Tonttimme lähelle on rakennettu korkea radiomasto. Millä perusteella se on voitu rakentaa ja voiko siitä valittaa jonnekin?

Radiomastojen rakentamista säännellään kuntien rakennustarkastuksen toimesta. On käännyttävä kunnan rakennustarkastuksen puoleen.

Takaisin kysymyksiin

GSM-puhelimen yhteys katkeaa säännöllisesti samassa kohtaa maantietä.

On ilmoitettava asiasta ao. matkaviestinoperaattorille. On huomattava, että operaattoreilla ei ole velvoitetta rakentaa maanlaajuista, aukotonta peittoaluetta.

Takaisin kysymyksiin

Perheessämme on langaton lähiverkko WLAN. Yhteydet pätkivät ajoittain.

Langattomat lähiverkot toimivat yleensä radioluvasta vapautetuilla taajuuskaistoilla, ja niillä saattaa olla hyvinkin paljon muita käyttäjiä. Häiriötöntä toimintaa ei näillä taajuuskaistoilla voida taata.

Takaisin kysymyksiin

Mitä lupia langattomat laajakaistaiset liityntäverkot tarvitsevat?

Laajakaistaisten mobiiliverkkojen operointiin tarvitaan aina liikenne- ja viestintäministeriön myöntämä toimilupa, minkä lisäksi radioverkon tukiasemalähettimet tarvitsevat Viestintäviraston myöntämän radioluvan (mm. Mobiili-WiMAX 3,5 GHz taajuusalueella).

Langattomat laajakaistaiset kiinteät liityntäverkot tarvitsevat Viestintäviraston myöntämän radioluvan (WLL, FWA).

Luvasta vapaita langattomia laajakaistapalveluita voidaan tarjota Viestintäviraston määräyksen 15 mukaisilla taajuuskaistoilla ja ehdoilla:
- 2400 - 2483,5 MHz (WLAN, langaton lähiverkko, 802.11b ja 802.11g)
- 5150 - 5350 MHz ja 5470 - 5725 MHz (RLAN, langaton lähiverkko)
- 5725–5795 MHz:n ja 5815–5850 MHz (kiinteät langattomat laajakaistaiset datasiirtolaitteet, BFWA)

Takaisin kysymyksiin

Tarvitsevatko kuunteluapuvälineet, esimerkiksi ns. FM-laitteet, IR-laitteet ja langattomat luokkahuonelaitteet lupaa?

Luvasta vapautettujen laitteiden määräyksestä 15 1§ (kohta 13) ja määräyksen liitteen kohdasta 13 löytyy tieto laitteista, jotka on vapautettu luvista.

Tekniset reunaehdot näiden taajuuksien käytöstä löytyvät myös radiotaajuusmääräyksestä 4 kyseisen taajuuden kohdalta.

Infrapunalla toimivat kuunteluapuvälineet eivät tarvitse radiolupaa.

Takaisin kysymyksiin

Kuinka paljon matkaviestinverkkojen tukiasemia on Suomessa?

Koottuja, julkisia tietoja tukiasemien kokonaismääristä ei ole. Yksittäisten tukiasemien lukumäärä voi lisäksi vaihdella operaattoreiden verkoissa mm. suurten kesätapahtumien yms. radioverkkoon vaikuttavien seikkojen johdosta.

Ympäristöministeriön julkaisun YO107 ”Mastot maisemassa” mukaan mastojen lukumäärä vuonna 2003 oli 6400, lisäksi suunnitteilla oli noin 200 mastoa, joista osa kokonaan uusia ja osa vanhoja mastoja korvaavia.

Takaisin kysymyksiin

Mitä lupia matkaviestinverkot tarvitsevat?

Matkaviestinverkkojen operointiin tarvitaan valtioneuvoston myöntämä toimilupa, minkä lisäksi radioverkon tukiasemalähettimet tarvitsevat Viestintäviraston myöntämän radioluvan.

Yleisiä toimiluvanvaraisia matkaviestinverkkoja ovat:
- @450 (Digita Oy:n 450 MHz taajuusalueella toimiva matkaviestinjärjestelmä)
- GSM, GSM900, E-GSM900 ja GSM1800 (toisen sukupolven matkaviestinjärjestelmä)
- UMTS900 ja UMTS (kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmä)

- LTE (UMTS verkkojen evoluutio)

Yksityisiä/suljettuja toimiluvanvaraisia matkaviestinverkkoja ovat:

- Viranomaisverkko VIRVE

- Rautateiden GSM-verkko GSM-R

Takaisin kysymyksiin

Miten kattavia eri operaattoreiden matkaviestinverkot ovat?

Teleoperaattoreiden peittoaluekartat

Digitan @450-karttapalvelu

Takaisin kysymyksiin

Voiko matkaviestinverkon toistimelle saada luvan?

Viestintävirasto ei myönnä radiolupia matkaviestinverkon toistimien hallussapitoon ja käyttöön, koska matkaviestinverkkojen taajuusalueita ei ole tarkoitettu yksittäisten toistimien käyttämiseen, vaan toimiluvanvaraisille matkaviestinverkoille. Muiden toistimien kuin operaattorin verkkoon kuuluvien toistimien käyttö voi häiritä tai rajoittaa toimiluvanvaraisten matkaviestinverkkojen toimintaa.

Takaisin kysymyksiin

Olen myynyt veneeni, enkä tarvitse enää lupaa meri-VHF-puhelimelle. Sain laskun. Mitä teen?

Radiolupaan liittyvät taajuusmaksut voi lopettaa irtisanomalla radioluvan Viestintävirastolle lähetetyllä kirjeellä, faksilla tai sähköpostiviestillä (radiotaajuudet(at)ficora.fi). Jos luvasta on lähetetty taajuusmaksu, on radiolupa irtisanottava alkuperäisen laskun eräpäivään mennessä tai ennen uuden laskutuskauden alkua, jotta maksuvelvollisuutta kyseisen luvan osalta ei enää ole.

Takaisin kysymyksiin

Siirtyykö meri-VHF-laitteen lupa veneen uudelle omistajalle?

Entisen omistajan on irtisanottava lupa kirjeellä, faksilla tai sähköpostiviestillä (radiotaajuudet(at)ficora.fi). Veneen uuden omistajan on haettava oma radiolupa.

Takaisin kysymyksiin

Miten saan DSC-laitteelle/AIS-laitteelle numerosarjan, jonka koodaamisen jälkeen laite toimii?

Kyseessä on aluksen meriradionumero (MMSI-numero), joka on merkitty aluksen radiolupaan. Kaikille meriradiolähettimille on haettava radiolupa, eli myös DSC- ja AIS-lähettimet on ilmoitettava aluksen radiolupahakemuksessa.

Jos haetaan radiolupaa laitteelle, johon on jo koodattu meriradionumero, se pitää ehdottomasti ilmoittaa lupahakemuksessa. Kaikkien veneessä olevien radiolähettimien tulee käyttää samaa meriradionumeroa, mikä lupaan merkitään.

Suomalaisten alusten meriradionumerot alkavat numerosarjalla 230 ja ovat 9 merkkiä pitkiä.

Takaisin kysymyksiin

Minulla on lupa meri-VHF-puhelimelle. Olen hankkinut uuden meri-VHF-laitteen. Mitä teen?

Mikäli vanhassa ja uudessa puhelimessa on samat toiminnot, ei luvan muutosta tarvita. Mikäli vanha laite on ollut meri-VHF-puhelin, mutta uudessa on myös DSC-laite, tulee laitteen vaihdos ilmoittaa lupahakemuksella tai sähköpostiviestillä (radiotaajuudet@ficora.fi). Tällöin teille lähetetään uusi lupa, johon on merkitty myös DSC-laitteeseen koodattava meriradionumero.

Jos hankkimaanne DSC-laitteeseen on jo valmiiksi koodattu meriradionumero, se pitää ehdottomasti ilmoittaa lupahakemuksessa.

Takaisin kysymyksiin

Olen vaihtanut venettä. Minulla on lupa meri-VHF-laitteelle, joka on myös uudessa veneessä. Tarvitseeko minun tehdä jotain?

Viestintävirastoon on ilmoitettava veneen nimen vaihdos. Kätevimmin se käy lupahakemuslomakkeella. Samoin on ilmoitettava, mikäli uuden veneen meri-VHF/DSC-laitteeseen on koodattu meriradionumero (MMSI), joka poikkeaa teidän radioluvassanne olevasta meriradionumerosta.

On ehdottoman tärkeätä, että aluksessa olevaan meri-VHF/DSC-laitteseen on koodattu juuri se MMSI-numero, joka on merkitty aluksen voimassa olevaan radiolupaan.

Takaisin kysymyksiin

Miten kannettavalle meri-VHF-radiopuhelimelle saa luvan, missä sitä voi käyttää ja mitä kutsua sillä käytetään?

Myös kannettava meri-VHF-radiopuhelin on merkittävä aluksen radiolupaan, ja se oikeuttaa käyttämään lähetintä luvassa mainitussa aluksessa. Soutuvene tai siihen rinnastettavissa oleva vesikulkuneuvo on myös tässä tapauksessa alus.

Jos aluksessa on kannettavan laitteen lisäksi kiinteästi asennettu meri-VHF, on sallittua liikennöidä kannettavalla laitteella "emäaluksen" kanssa, esimerkiksi jollasta käsin. Tällöin kannettavaa radiopuhelinta käyttävä henkilö käyttää samaa radiotunnusta kuin emäalus, mutta lisää tunnuksen jälkeen esimerkiksi sanan apuvene tai jolla, jotta kaikki liikennettä seuraavat ymmärtävät, mistä on kyse. Liikennöinti edellyttää kaikilta osapuolilta pätevyystodistusta. Meri-VHF-radiopuhelimen käyttö maissa on kielletty.

Takaisin kysymyksiin

Haluaisin ostaa radioamatööritunnuksen xxx, onko se vapaa?

Voimassaolevat, karenssissa olevat sekä varatut radioamatöörikutsumerkit löytyvät täältä.

Lisätietoja maksullisista radioamatöörikutsumerkeistä löytyy täältä.

Takaisin kysymyksiin

Tarvitaanko esimerkiksi tv-tuotannoissa käytettävien langattomien mikrofonien käyttöön lupaa?

Tietoa langattomien mikrofonien käytöstä ja luvanvaraisuudesta:

Radiomikrofonit eli langattomat mikrofonit

Katso myös seuraavat tiedotteet:

Radiomikrofonit (langattomat mikrofonit) ja kuunteluapuvälineet VHF-taajuusalueella
Radiomikrofonit (langattomat mikrofonit) UHF-taajuusalueella

Takaisin kysymyksiin

Tarvitsemme radioluvan/taajuusvarauksen radiomodeemiverkolle. Miten sitä haetaan?

Lupaa/taajuusvarausta voi hakea Viestintäviraston hakemuslomakkeella .

Hakemuslomakkeen alalaidassa on yhteystiedot, hakemuksen voi lähettää sähköpostilla, faksilla tai postissa. Jos lähettää liitteenä karttoja, faksin käyttö ei ole suositeltavaa, koska karttaan tehdyistä merkinnöistä ei yleensä saa selvää.

Verkon asemista tarvitaan tekniset tiedot (Lähettimen teho, antennin vahvistus/tyyppi, antennin polarisaatio, antennikaapelin tyyppi ja pituus, antennin korkeus maanpinnasta) ja peruskartat, joihin on merkitty antennien sijoituspaikat. Asemien tiedot voidaan luetella erillisessä taulukossa niin, ettei jokaisesta asemasta tarvitse täyttää erillistä lupahakemusta. Verkosta on hyvä liittää mukaan kaaviokuva, josta selviää verkon rakenne. Lisäksi tarvitaan tieto siitä, mille taajuusalueelle (esim. 440-470 MHz) laitteet virittyvät, kanavan leveys ja kuinka monta taajuutta tarvitaan.

Takaisin kysymyksiin

Tarvitsemme radioluvan radiopuhelimille/tukiasemalle. Miten sitä haetaan?

Lupaa/taajuusvarausta voi hakea Viestintäviraston VHF/UHF-järjestelmän lupahakemuksella tai jos järjestelmään kuuluu vain liikkuvia asemia niin liikkuvan VHF/UHF-radiolaitteen lupahakemuksella.

Hakemuslomakkeen alalaidassa on yhteystiedot, hakemuksen voi lähettää sähköpostilla, faksilla tai postissa. Jos lähettää liitteenä karttoja, faksin käyttö ei ole suositeltavaa, koska karttaan tehdyistä merkinnöistä ei yleensä saa selvää.

Tukiasemasta tarvitaan tekniset tiedot (Lähettimen teho, antennin vahvistus/tyyppi, antennikaapelin tyyppi ja pituus, antennin korkeus maanpinnasta) ja peruskartta, johon on merkitty tukiaseman antennin sijoituspaikka. Liikkuvista asemista tarvitaan lähetysteho, käyttöalue ja lähettimien lukumäärä. Lisäksi tarvitaan tieto siitä, mille taajuusalueelle (esim. 440-470 MHz) laitteet virittyvät, kanavan leveys ja kuinka monta taajuutta tarvitaan.

Takaisin kysymyksiin

Tarvitseeko 68 MHz:n taajuuksilla toimivaan, esimerkiksi metsästykseen käytettävään radiopuhelimeen hankkia lupaa ja jos tarvitsee, miten sen hankkiminen tapahtuu?

68 MHz:n ns. RHA68-taajuuksilla toimiva metsästysradiopuhelin tarvitsee PMR-luvan. Viestintävirasto myöntää radiopuhelimen luvan hakemuksesta. Radiolupa on voimassa viisi vuotta kerrallaan ja se uusitaan automaattisesti ennen sen voimassaolon päättymistä. Lupaan liittyvä taajuusmaksu lähetetään automaattisesti vuosittain.

Lupaa voi hakea sähköisesti https://eservices.ficora.fi/ tai Viestintäviraston liikkuvan VHF/UHF-radiolaitteen lupahakemuksella, jonka voi lähettää postitse tai sähköpostilla. Tiedot voi ilmoittaa myös vapaamuotoisina. Tarvitsemamme tiedot ovat: hakijan nimi, osoite, henkilötunnus ja puhelinnumero sekä laitteesta käyttötarkoitus ja laitteiden lukumäärä.

Takaisin kysymyksiin

Pitääkö metsästysradiopuhelimen lupa uusia vuosittain, vai tuleeko radioluvan taajuusmaksu vuosittain automaattisesti?

Harrastustoimintaan ja työyhteyksiin tarkoitetun 68 MHz:n yksityisen radioverkon PMR-lupa on voimassa viisi vuotta kerrallaan ja se uusitaan automaattisesti ennen sen voimassaolon päättymistä. Lupaan liittyvä taajuusmaksu lähetetään automaattisesti vuosittain.

Takaisin kysymyksiin

Miten voi lopettaa radioluvan taajuusmaksut, kun laitetta ei enää käytetä?

Radiolupaan liittyvät taajuusmaksut voi lopettaa irtisanomalla radioluvan Viestintävirastolle lähetetyllä kirjeellä, telefaksilla tai sähköpostiviestillä (radiotaajuudet(at)ficora.fi). Jos luvasta on lähetetty taajuusmaksu, on radiolupa irtisanottava laskun eräpäivään mennessä tai ennen uuden laskutuskauden alkua, jotta maksuvelvollisuutta kyseisen luvan osalta ei enää ole.

Takaisin kysymyksiin

Vaatiiko metsästykseen käytettävän PMR-radiopuhelimen vaihto nykyiseen lupaani jonkin päivityksen siltä varalta, että jokin viranomainen tutkii puhelimeni metsästysreissulla?

PMR-luvassa ei enää yksilöidä laitetta, eli lupaan ei merkitä laitteen tyyppimerkintä- tai sarjanumerotietoa. Laitteenvaihto ei aiheuta toimenpiteitä vaan lupa pätee entisillä tiedoilla.

Takaisin kysymyksiin

Koskeeko metsästysradion lupa vain sen käyttöä vai myös omistamista? Miten toimia tilanteessa, jossa voi tulla oikeasti yksi tai useampi välivuosi, jolloin laitetta ei käytetä? Irtisanoako lupa ja ottaa sitten aikanaan uusi?

Radiolupavaatimus koskee radiolähettimen käyttöä ja hallussapitoa. Metsästysradion omistamiseen liittyy yleensä ainakin radiolähettimen hallussapito. Jos radiolähettimen omistaja ei kuitenkaan käytä eikä pidä hallussa omistamaansa metsästysradiota, niin radiolupavelvollisuus koskee radiolähettimen haltijaa.

Metsästysradion tai muun radiolähettimen hallussapito ei aivan poikkeuksetta edellytä radiolupaa. Kysytyssä tapauksessa välivuosien osalta voidaan soveltaa radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain 7 §:n 3 momentin säännöstä. Sen mukaan radiolupaa ei tarvita radiolähettimen hallussapitoon, jos on selvää, että hallussapidon tarkoituksena ei ole laitteen käyttäminen radioviestintään. Välivuosina siis esimerkiksi radiolähettimen säilytystavan perusteella tulee olla selvää, että lähetintä ei ole tarkoitus käyttää. Radiolähettimen haltija vastaa käytännössä siitä, että riittävä selvyys hallussapidon tarkoituksesta on olemassa.

Jos on selvää, että metsästysradion hallussapidon tarkoitus ei välivuotena ole sen käyttäminen radioviestintään, voi radioluvan siis irtisanoa. Tällöin myös vuosittain perittävän taajuusmaksun maksuvelvollisuus lakkaa seuraavan maksukauden alusta, jos irtisanominen on tehty ennen maksun eräpäivää tai ennen seuraavan maksukauden alkamista. Kun radiolähetintä on taas tarkoitus käyttää, niin on hankittava uusi radiolupa.

Takaisin kysymyksiin

Luin lehdestä jutun harrastustoimintaan ja työyhteyksiin tarkoitetun 68 MHz:n yksityisen radioverkon PMR-radiopuhelimista. Asian tiimoilta uteliaisuus kasvoi niin, että päätin kysyä, onko jotain tiettyjä taajuuksia, joille luvan voi hakea ja mitä ne ovat? Mitkä ovat ne tekniset vaatimukset, jotka radiolaitteen tulee täyttää, jotta lupa myönnetään?

Vastaukset kysymyksiin löytyvät www-sivuiltamme osiosta muut luvanvaraiset laitteet ja tiedotteesta.

Näistä selviää, että 68 MHz:n taajuusalueelta on varattu 26 kanavaa erilaiseen harrastuskäyttöön ja työyhteyksiin koko maassa. Alan kauppiaat osaavat tarjota nimenomaan tähän tarkoitukseen ohjelmoituja laitteita. Nämä laitteet ovat luvanvaraisia. Luvista vapautetut PMR446-radiopuhelimet ovat myös käyttökelpoinen vaihtoehto, jos yhteysetäisyysvaatimukset eivät ole kovin suuria.

Takaisin kysymyksiin

Voiko Suomessa hyväksyttyä ja luvallista metsästysradiopuhelinta käyttää Norjassa tai Ruotsissa? Siis jos kyseessä on tilapäinen käyttö esim. metsästyksen tai kalastuksen yhteydessä.

Metsästysradiopuhelimen radiolupa on voimassa vain Suomen alueella. Metsästysradiopuhelimen osalta Viestintäviraston myöntämä radiolupa ei ole voimassa Ruotsissa ja Norjassa. Luvan hakemista voi Ruotsista selvittää osoitteesta www.pts.se, Norjasta www.npt.no ja Virosta www.tja.ee.

Takaisin kysymyksiin

Tarvitseeko radiolupaa pitää mukana esim. metsästettäessä? Onko luvassa oltava esim. pankin leima taajuusmaksun suorittamisesta?

Radiolupaa pitää lain mukaan pitää mukana tai muuten säilyttää radiolähettimen välittömässä läheisyydessä vain poikkeustapauksissa, jos radioluvan ehdoissa siitä määrätään. Metsästyksessä käytettävän PMR-radiopuhelimen radiolupaa ei tarvitse pitää mukana. Jos radiolupa on kuitenkin mukana, on radiolähettimen käyttäjän tai haltijan pyynnöstä esitettävä se Viestintäviraston radiolähettimien käyttöä valvovalle tarkastajalle.

Radioluvan mukana pitäminen on kyllä suositeltavaa lupavelvollisuuden noudattamisen joustavaa selvittämistä varten esimerkiksi poliisin tekemän valvonnan yhteydessä. Viestintäviraston radiolähettimien käyttöä valvovilla tarkastajilla on sen sijaan mukanaan tiedot voimassaolevista luvista ja niiden haltijoista, joten useimmiten lupavelvollisuuden noudattaminen voidaan heidän tekemänsä valvonnan yhteydessä tarvittaessa selvittää näiden tietojen avulla.

Radioluvassa ei tarvitse olla merkintää taajuusmaksun maksamisesta. Maksutositteita ei muutenkaan tarvitse pitää mukana. Radiolähettimen haltija on kuitenkin velvollinen tarvittaessa antamaan Viestintävirastolle tietoja, joita tarvitaan maksujen perinnässä. Vaikka Viestintävirastoa varten ei tarvitse pitää maksutositetta mukana, saattavat esimerkiksi jahtipäälliköt haluta nähdä maksukuitit.

Takaisin kysymyksiin

Jos olen metsästämässä esim. poikani kanssa, ja hän käyttää luvassa olevaa radiolaitetta niin pitääkö hänellä olla kopio luvasta, vai riittääkö että olen tavoitettavissa?

Pojalla ei tarvitse olla omaa kopiota radioluvasta. Radiolupakin pitää lain mukaan pitää mukana tai muuten säilyttää radiolähettimen välittömässä läheisyydessä vain poikkeustapauksissa, jos radioluvan ehdoissa siitä määrätään. Metsästyksessä käytettävän 68 MHz:n PMR-radiopuhelimen radiolupaa ei tarvitse pitää mukana, mutta se on kuitenkin suositeltavaa edellisen kysymyksen vastauksessa kerrotuista syistä.

Takaisin kysymyksiin

Joidenkin tietojen mukaan rekisteröidyt yhdistykset voivat hoitaa metsästysradioiden (RHA68) PMR-lupien taajuusmaksun kootusti. Voiko myös pienempi, ei rekisteröity ryhmä, tehdä saman?

Radiolupia myönnetään vain luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille. Rekisteröimätön ryhmä ei ole oikeustoimikelpoinen henkilö, joten sille ei voida myöntää metsästysradiolupaa tai muutakaan radiolupaa.

Radiolupien myöntämiskäytännössä rekisteröidyille metsästysseuroille on myönnetty metsästyksessä käytettäviä 68 MHz:n radiopuhelimia koskevia yhteisiä PMR-lupia. Näissä tapauksissa on katsottu, että kyseessä olisi metsästysseuran radiojärjestelmä tai -verkko, jollaista käytetään esimerkiksi seuran yhteisessä jahdissa. Tällaisissa tapauksissa on myös sovellettu perittyihin taajuusmaksuihin yksityisen radioverkon (PMR) liikkuvien asemien lukumäärään perustuvaa hintaporrastusta.

Takaisin kysymyksiin

Onko lupa laite- vai käyttäjäkohtainen? Eli jos hankin laitteen ja sille luvan, voiko sen lainata tuttavalleni vai täytyykö hänenkin hankkia siihen oma lupa?

Radiolupa ei ole pelkästään käyttäjäkohtainen. Radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain 11 §:n perusteella radiolähettimen voi antaa tilapäisesti toisen käytettäväksi. Tällöinkin luvanhaltija vastaa siitä, että radiolähetintä käytetään lupaehtojen mukaisesti. Muuhun kuin tilapäiseen käyttöön tarvitaan oma lupa. Väliaikaisen käytön Viestintävirasto katsoo lyhytaikaiseksi, yleensä enintään n. kahden viikon käytöksi.

Jos kyseessä on meri- tai radioamatööriviestintään käytettävä radiolähetin, jonka käyttämiseen vaaditaan Viestintäviraston pätevyystodistus, niin radiolähetintä saa luvanhaltijan välittömässä valvonnassa käyttää sellainenkin henkilö, jolla ei ole pätevyystodistusta (15 § 2mom.).

Takaisin kysymyksiin

Onko ensin hankittava lupa ja sen jälkeen laite vai voiko laitteen hankkia ensin?

Luvanvaraisen radiolähettimen hallussapitoonkin tarvitaan pääsäännön mukaan radiolupa. Käytännössä radiolähetin kuitenkin hankitaan usein ennen lupapäätöstä tai radioluvan hakemista hoidetaan radiolähettimen kaupan yhteydessä. Jos radiolähetin hankitaan ennen lupapäätöstä, niin radiolähetintä ei saa käyttää ennen kuin on saanut lupapäätöksen. Radiolähetintä on myös säilytettävä siten tai muuten on oltava selvää, että radiolähetintä ei ole tarkoitus käyttää radioviestintään ennen lupapäätöstä.

Takaisin kysymyksiin

Voinko antaa radiolupani kenen tahansa henkilön käyttöön, joka on samaan aikaan metsällä?

Radiolupaa ei voi siirtää toisen käytettäväksi kysytyllä tavalla. Yleensäkin radioluvan voi siirtää tai se siirtyy toiselle vain poikkeuksellisesti. Asiaa koskevat säännökset ovat radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain (1015/2001) 11 §:ssä.

Radiolähettimen voi kuitenkin antaa tilapäisesti toisen käytettäväksi. Tällöinkin luvanhaltija vastaa siitä, että radiolähetintä käytetään lupaehtojen mukaisesti.

Takaisin kysymyksiin

Voiko yksi lupa kattaa useita laitteita?

Voi. Lupahakemuksessa on ilmoitettava laitemäärä. Laitteiden lukumäärä ilmoitetaan radioluvan tekniset lupaehdot -liitteessä. Jos laitemäärä muuttuu, on siitä tehtävä ilmoitus Viestintävirastoon.

Takaisin kysymyksiin

Miksi joudun joka vuosi maksamaan radioluvan taajuusmaksun?

Radiolähettimien taajuusmaksut perustuvat liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen Viestintäviraston radiohallinnollisista suoritteista perittävistä maksuista (säädöskokoelman numero 1222/2010).

Asetus on annettu valtion maksuperustelain (150/1992) 8 §:n nojalla.

Takaisin kysymyksiin

Miksi harrastustoimintaan ja työyhteyksiin tarkoitetun 68 MHz:n yksityisen radioverkon PMR-radiopuhelin on luvanvarainen eikä luvasta vapaa?

Syitä kyseessä olevien 68 MHz:n radiolähettimien luvanvaraisuuteen ovat mm:

- Kyseisten kanavien käyttöä ei ole Euroopassa harmonisoitu. Ne on osoitettu RHA68-tiedotteen mukaiseen käyttöön vain Suomessa.Lupamenettelyllä varmistetaan, ettei käytöstä aiheudu haitallisia häiriöitä naapurimaiden radiotaajuuksien käytöille.

- Lupamenettelyn avulla seurataan ja valvotaan, että radiolähettimiä käytetään oikeaan käyttötarkoitukseen ja tarpeellisten käyttöehtojen mukaisesti.

- Lupamenettelyn avulla pystytään seuraamaan 68 MHz:n kanavia käyttävien laitteiden määrää ja osoittamaan tarpeen mukaan uusia kanavia tähän käyttöön.

- Samoin pystytään seuraamaan 68 MHz:n kanavia käyttävien laitteiden käyttötapoja ja
-tarkoituksia ja sen perusteella mahdollisuuksien mukaan muuttamaan lupien ehtoja käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Aiempina vuosina tehtyjen muutosten myötä 68 MHz:n radiolähettimiä voidaan nykyisin käyttää entistä joustavammin sekä harrastuskäyttöön että työyhteyksiin.

Takaisin kysymyksiin

Mitä lupia tarvitaan FM-yleisradioaseman perustamiseksi?

FM-yleisradiolähettimen käyttöön tarvitaan aina radiolupa, useimmissa tapauksissa lisäksi joko valtioneuvoston tai Viestintäviraston myöntämä toimilupa.

Lähettimen on aina oltava EU-hyväksytty eli siinä on oltava radiolaitteen osalta ns. CE-merkintä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että laitteen on oltava tehdastekoinen.

Mikäli tavoiteltava kuuluvuusalue on hyvin rajallinen, esimerkiksi urheilukenttä ympäristöineen, riittää alle 10 W tehoinen lähetin. Tällaiselle pienelle, yhtenäiselle alueelle tarkoitettu lähetystoiminta katsotaan niin pienimuotoiseksi, ettei toimilupaa tarvita, vaan lähettimen käyttöön riittää Viestintävirastolta haettava radiolupa. Lupa myönnetään, mikäli kyseiseen käyttöön soveltuva taajuus on löydettävissä.

Mikäli tavoiteltu kuuluvuusalue on suurempi, mutta toiminta kestää enintään 3 kuukautta, selvitään silloinkin hieman täyttä byrokratiaa pienemmällä. Enintään 50W säteilytehoiselle lähettimelle riittää tällöinkin radiolupa. Suurempitehoinen lähetin tarvitsee radioluvan lisäksi toimiluvan, mutta Viestintävirasto voi myöntää se 3 kk jaksolle.

Jatkuvaan toimintaan tarvitaan valtioneuvoston myöntämä toimilupa. Liikenne- ja viestintäministeriö julistaa vapaita taajuuksia jaettavaksi ajoittain, jolloin on mahdollista hakea toimilupaa. Toimiluvan lisäksi tarvitaan tällöinkin radiolupa.

Takaisin kysymyksiin

Voinko lähettää tv-lähetyksiä?

Jatkuvaan tv-lähettimen käyttöön (eli tv-verkkotoimintaan) tarvitaan valtioneuvoston myöntämä toimilupa sekä radiolupa itse lähettimelle.

Mikäli toiminta kestää enintään kuukauden ja digitaalisessa televisiotoiminnassa käytettävän lähettimen säteilyteho on enintään kaksi kilowattia riittää Viestintäviraston myöntämä toimilupa. Lupia ei voida myöntää perättäisille jaksoille. Tv-lähettimen käyttö edellyttää lisäksi radiolupaa.

Verkkopalvelun tarjoaminen digitaalisessa maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa ei edellytä verkkotoimilupaa, jos toiminta kestää enintään kaksi viikkoa ja toiminnassa käytettävän televisiolähettimen säteilyteho on enintään 50 wattia. Lähetin tarvitsee tällöinkin radioluvan.

Takaisin kysymyksiin

Onko Suomessa sallittua käyttää 155 MHz:n taajuuksilla toimivaa Garmin Astro Nordic 220 -koiratutkaa/-seurantalähetintä?

Katso tiedote Luvanvaraiset 155 MHz:n taajuusalueen jäljitys- ja seurantalähettimet, mm. koiratutkat.

Takaisin kysymyksiin

Asiakkaan osoitetietojen muutos. Miksi Viestintävirasto ei hae asiakkaiden osoitetietoja väestörekisteristä?

Väestörekisterin tietojen käyttö edellyttää oikeutta käyttää kyseisiä tietoja ja sopimusta tietojen käytöstä väestörekisterikeskuksen kanssa. Tällä hetkellä Viestintävirastolla on radiolupien ja taajuusmaksujen osalta mahdollisuus teknisen käyttöyhteyden kautta saada tarvittaessa yksittäisen luvanhaltijan osoitetietoja. Lisäksi muuttuneita osoitetietoja saadaan Itellan osoitetietojärjestelmästä.

Viestintävirasto selvittää väestörekisterin tietojen käytettävyyttä radioluvan haltijoiden osoitetietojen päivityksessä ja muuten radiohallinnossa.

Televisiomaksurekisterin osoitetietoja päivitetään jo nyt väestörekisteristä.

Takaisin kysymyksiin

[ Kirjoita kysymys tähän ]

Takaisin kysymyksiin

[ Kirjoita kysymys tähän ]

Takaisin kysymyksiin