Usein kysytyt kysymykset

Voiko teleyritys kieltäytyä tarjoamasta minulle laajakaistayhteyttä?

Viestintämarkkinoita sääntelevässä viestintämarkkinalaissa on määritelty välttämättömyyshyödykkeet, jotka jokaisen tulee saada kohtuullisella hinnalla vakituiseen asuin- tai sijaintipaikkaansa. Sääntely ei koske esimerkiksi kesäasuntoja.

1.7.2010 lähtien yleispalveluun katsotaan kuuluvaksi laajakaistayhteys, jonka vähimmäisnopeus saapuvassa liikenteessä on keskimäärin 1 Mbit/s. Riittävää kuitenkin on, jos yhteyden keskimääräinen vähimmäisnopeus on 750 kbit/s 24 tunnin mittausjakson aikana ja 500 kbit/s minkä tahansa 4 tunnin mittausjakson aikana. Asiakkaalle tarjottu liittymä voi olla kiinteä tai langaton, kunhan se täyttää edellä kuvatut liittymän nopeutta koskevat laatuvaatimukset.

Niille alueille, joille tarjontaa ei ole syntynyt riittävästi kaupallisin perustein, Viestintävirasto on velvoittanut yhden tai useamman teleyrityksen tarjoamaan yleispalvelua. Kun tietylle alueelle on nimetty yleispalveluyritys, sillä on velvollisuus tarjota yleispalvelualueellaan edellä mainitut nopeusvaatimukset täyttävää laajakaistayhteyttä kohtuullisella hinnalla ja kohtuullisessa toimitusajassa. Viestintäviraston internetiä koskevat yleispalvelupäätökset on luettavissa ammattilaissivuilta. Viestintäviraston hakukoneesta voit tarkistaa, onko paikkakunnallesi nimetty internetyhteyspalvelun tarjontaan velvollinen yleispalveluyritys.

Yleispalveluyrityksellä on oikeus kieltäytyä tekemästä käyttäjän kanssa sopimusta yleispalveluliittymästä, jos käyttäjä on asetettu syytteeseen tai viimeisen vuoden aikana tuomittu jonkin teleyrityksen liittymää hyväksi käyttäen tehdystä tietoliikenteen häiritsemisestä taikka jos käyttäjällä on toisen yleispalveluyrityksen liittymän käytöstä aiheutuneita maksamattomia, erääntyneitä ja riidattomia velkoja.

Takaisin kysymyksiin

Laajakaistani ei toimi luvatulla nopeudella. Miten minun tulisi menetellä?

Jos palvelun laatu tai toimitustapa ei vastaa sovittua, on palvelussa virhe. Ensimmäiseksi tulisi olla yhteydessä operaattoriin ja vaatia virheen korjaamista. Mikäli virhettä ei korjata tai sitä ei tehdä kohtuullisessa ajassa, voi sinulla olla oikeus hinnanalennukseen. Myös virheestä aiheutuneista vahingoista voi saada korvausta.

Jos sopimusrikkomus on olennainen, on sinulla lisäksi oikeus purkaa sopimus. Jotta virheeseen voisi vedota, on siitä ilmoitettava kohtuullisessa ajassa. Mikäli operaattorin kanssa syntyy erimielisyyttä virheen korvaamisesta, voit ottaa yhteyttä kuluttajaneuvontaan. Kuluttajaoikeusneuvoja voi toimia apuna neuvotteluissa ja avustaa tarvittaessa valituksen tekemisessä Kuluttajariitalautakuntaan. Lisätietoja on Kuluttajaviraston internet-sivuilla.

Takaisin kysymyksiin

Laajakaistayhteyteni on poikki, mitä voin tehdä? Mitä Viestintävirasto voi tehdä?

Kaikissa viestintäpalvelujen vika- tai häiriötilanteissa tulee ensin tarkistaa omien laitteiden ja niissä olevien ohjelmistojen asetukset ja toimivuus. Esimerkiksi tietokoneen ja modeemin uudelleenkäynnistys sekä johtojen ja kytkentöjen tarkistus voi poistaa ongelman.

Mikäli laajakaistaliittymän yhteysongelma ei poistu omien laitteiden ja niissä olevien ohjelmistojen asetusten ja toimivuuden tarkistuksen jälkeen, tulee ottaa yhteyttä teleyritykseen, jolta laajakaistayhteys on hankittu. Teleyrityksen asiakaspalvelu vastaanottaa vikailmoituksia ja neuvoo tilanteissa, joissa vika on teleyrityksen verkossa tai palvelussa.

Viestintävirasto valvoo, että viestintäverkot ja -palvelut on toteutettu ja ylläpidetty viestintämarkkinalain ja sen nojalla annettujen säädösten edellyttämällä tavalla. Mikäli epäilet, että teleyrityksen toiminta laajakaistaliittymän toteutuksessa tai ylläpidossa on virheellistä, voit tehdä asiasta valituksen Viestintävirastolle. Valituksesta tulee käydä ilmi nimesi ja yhteystietosi, sekä valituksen kohteena olevan teleyrityksen nimi. Toivottavaa on myös mainita esimerkiksi asiakasnumero tai muita tarkempia tietoja asian yksilöimiseksi. Valituksessa tulisi mahdollisimman yksityiskohtaisesti selostaa, mitä teleyrityksen menettelyä Viestintäviraston toivotaan tutkivan ja millä perusteilla epäilet teleyrityksen menetelleen virheellisesti. Lisäksi tulisi mainita, mihin toimenpiteisiin toivot Viestintäviraston asiassa ryhtyvän. Valitukseen tulisi myös mahdollisuuksien mukaan liittää täydentävää selvitystä, kuten jäljennös teleyritykselle tehdystä reklamaatiosta.

Laajakaistayhteyden katkoksen ollessa yhtäjaksoinen tai toistuva, voit olla oikeutettu vakiohyvitykseen. Hyvitys on määrältään vähintään 20 euroa kultakin alkavalta keskeytysviikolta, yhteensä enintään 160 euroa. On kuitenkin hyvä huomata, että teleyrityksellä on oikeus tilapäisesti keskeyttää palvelu välttämättömien verkon rakennus- tai kunnossapitotöiden vuoksi. Tällöin oikeutta vakiohyvitykseen ei ole, mutta jos palvelu on tällaisesta syystä keskeytetty kalenterikuukaudessa yhteensä 48 tunnin ajan, voit vaatia kuukauden perusmaksun hyvitystä. Mikäli teleoperaattorin kanssa syntyy riitaa vakiohyvityksestä, voit ottaa yhteyttä kuluttajaneuvontaan. Viestintävirasto ei ratko teleyrityksen ja tämän asiakkaan välistä sopimusta tai korvausvastuita koskevia asioita. Kuluttajaoikeusneuvoja voi toimia apuna neuvotteluissa ja avustaa tarvittaessa valituksen tekemisessä Kuluttajariitalautakuntaan. Lisätietoja löydät Kuluttajaviraston internet-sivuilta.

Takaisin kysymyksiin

Internetissä on teksti, kuva tms. sisältö, jonka haluaisin sieltä pois. Mitä teen? Voiko Viestintävirasto auttaa?

Viestintävirastolla ei ole toimivaltaa puuttua asiaan.

Mikäli julkaistun sisällön pitäminen saatavilla on rangaistavaa tai siitä johtuu vahingonkorvausvastuu, tuomioistuin voi määrätä sisällön poistettavaksi jäljempänä mainittuja säännöksiä noudattaen. Ulkomaisilla sivustoilla olevien tietojen poistaminen ei välttämättä onnistu pelkällä suomalaisen tuomioistuimen päätöksellä. Tietojen poistamista vaativan on myös mahdollista kontaktoida suoraan sivuston ylläpitäjää.

Viestintäviraston tehtävistä:

Viestintäviraston toiminnan tavoitteena on viestintämarkkinoiden toimivuuden ja tehokkuuden turvaaminen sekä viestintäverkkojen teknisen toimivuuden ja turvallisuuden edistäminen. Viraston tehtävä on niin ikään varmistaa kilpailun toteutuminen viestintämarkkinoilla sekä taata kaikille käyttäjille häiriöttömät ja turvalliset viestintäyhteydet. Viestintävirasto toimii toimivaltansa puitteissa kansalaisen ja kuluttajan eduksi.

Viestintäviraston tehtäviin kuuluu valvoa, että tiedonsiirtopalveluja (eli viestintäpalveluja) tarjoavat teleyritykset noudattavat toiminnassaan viestintämarkkinalaissa (393/2003) ja sähköisen viestinnän tietosuojalaissa (516/2004) niille asetettuja vaatimuksia. Keskustelupalstan ylläpitäminen internetissä ei ole viestintäpalvelun tarjoamista eikä Viestintäviraston toimivaltaan kuuluvassa lainsäädännössä ole otettu kantaa verkkosivustojen sisällön laillisuuteen tai keskustelupalstan ylläpitäjän oikeuksiin/velvollisuuksiin koskien julkaistavaa sisältöä.

Viestintävirastolla ei ole toimivaltaa päättää, millaista asiasisältöä www-sivuilla voidaan saattaa yleisön saataviin. Lainsäädännössä ei myöskään ole annettu Viestintävirastolle toimivaltaa arvioida www-sivuilla olevan sisällön lainmukaisuutta eikä määrätä sisältöä poistettavaksi taikka palautettavaksi. Viestintävirastolla ei myöskään ole toimivaltaa velvoittaa keskustelupalstan ylläpitäjää palauttamaan käyttäjätunnuksia/nimimerkkejä käyttöön.

Sisällön poistamista koskevaa sääntelyä:

Www-sivuilla olevia viestejä pidetään sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain (460/2003) mukaisina verkkoviesteinä eli joukkoviestintänä. Lain 18 §:n mukaan: "Tuomioistuin voi virallisen syyttäjän, tutkinnanjohtajan tai asianomistajan hakemuksesta määrätä julkaisijan tai ohjelmatoiminnan harjoittajan taikka lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän keskeyttämään julkaistun verkkoviestin jakelun, jos viestin sisällön perusteella on ilmeistä, että sen pitäminen yleisön saatavilla on säädetty rangaistavaksi. Tuomioistuimen on käsiteltävä hakemus kiireellisenä. Ennen määräyksen antamista tuomioistuimen on varattava sille, jolle määräystä on haettu annettavaksi, ja verkkoviestin lähettäjälle tilaisuus tulla kuulluksi, jollei asian kiireellisyys välttämättä muuta vaadi."

Vastaavasta asiasta säädetään myös tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta annetun lain (458/2002) 16 §:ssä seuraavasti:

"Tuomioistuin voi virallisen syyttäjän tai tutkinnanjohtajan hakemuksesta taikka sen hakemuksesta, jonka oikeutta asia koskee, määrätä 15 §:ssä tarkoitetun palvelun tarjoajan sakon uhalla estämään tallentamansa tiedon saannin, jos tieto on ilmeisesti sellainen, että sen sisällön pitäminen yleisön saatavilla tai sen välittäminen on säädetty rangaistavaksi tai korvausvastuun perusteeksi. Tuomioistuimen on käsiteltävä hakemus kiireellisesti. Hakemusta ei voida hyväksyä varaamatta palvelun tarjoajalle ja sisällön tuottajalle tilaisuutta tulla kuulluksi, paitsi jos kuulemista ei voida toimittaa niin nopeasti kuin asian kiireellisyys välttämättä vaatii."

Eli, mikäli julkaistun sisällön pitäminen saatavilla on rangaistavaa tai siitä johtuu vahingonkorvausvastuu, tuomioistuin voi määrätä sisällön poistettavaksi edellä mainittuja säännöksiä noudattaen.

Takaisin kysymyksiin

Millaisia tunnistamistietoja voidaan käsitellä yhteisötilaajan sisäistä laskutusta varten?

Tunnistamistietoja saa käsitellä ainoastaan käsittelyn tarkoituksen vaatimassa laajuudessa eikä käsittelyllä saa rajoittaa luottamuksellisen viestin ja yksityisyyden suojaa enempää kuin on välttämätöntä. Yleensä laskutusta varten riittää yhteyksien lukumäärän ja kestojen käsittely. Mikäli B-tilaajien yhteystietoja, kuten puhelinnumeroja on tarpeen käsitellä laskuttamisen oikeellisuuden vuoksi, on niitä pääsääntöisesti käsiteltävä siten, ettei yhteyden toista osapuolta voida tunnistaa.

Takaisin kysymyksiin

Voiko työntekijän sähköpostiosoitteen ja sähköpostitilin säilyttää työsuhteen päätyttyä, jos työntekijälle mahdollisesti edelleen tulee työnantajan toimintaan liittyviä viestejä?

Yhteisötilaajia ovat yritykset ja yhteisöt, jotka käsittelevät viestintäverkossaan, kuten sisäisessä puhelin- tai tietoverkossaan käyttäjien luottamuksellisia viestejä, tunnistamis- tai paikkatietoja. Esimerkiksi yritys, joka hallinnoi omaa sähköpostipalvelintaan, on yhteisötilaaja.

Yhteisötilaajalla on oikeus käsitellä piiriinsä kuuluvien käyttäjien viestinnän tunnistamistietoja verkko- ja viestintäpalvelun käyttämiseksi, sisäistä laskutustaan varten sekä palvelun tietoturvasta huolehtimiseksi. Yhteisötilaaja voi käsitellä tunnistamistietoja myös viestinnän teknisen vian tai virheen havaitsemiseksi sekä oman toimintansa teknistä kehittämistä varten. Tunnistamistietoja voidaan käsitellä myös tietyn tyyppisissä väärinkäytöstilanteissa, jossa verkko-, viestintä- tai lisäarvopalvelun yksittäistä maksullista palvelua käytetään maksutta tai muuten siihen rinnastuvalla tavalla oikeudettomasti.

Sähköisen viestinnän tietosuojalaissa ei ole tarkemmin otettu kantaa työnantajan oikeuteen lukea työntekijän sähköpostien sisältöä. Lain 4 §:ssä kuitenkin todetaan viestinnän luottamuksellisuus yleisellä tasolla. Lisäksi laissa todetaan viestinnän osapuolen oikeus käsitellä omaa viestintäänsä. Lain perusteluissa todetaan, että myös yhteisö, esimerkiksi työnantaja-yritys, voi olla viestinnän osapuoli silloin, kun viestintä liittyy yksinomaan sen toimintaan eikä varsinaisesti sisällä mitään käyttäjä-työntekijän henkilökohtaista viestintää.

Laissa yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) säännellään tilanteita, joissa työnantaja voi hakea työntekijän sähköpostista esille viestejä ja avata ne. Tavoitteena on, että työntekijän luottamuksellisten sähköpostiviestien salaisuus ei vaarannu ja että työnantajalle kuuluvat viestit voidaan työntekijän estyneenä ollessa saada työnantajan käyttöön. Sääntelyn tavoitteena on, että työntekijälle lähetettyjen tai tämän lähettämien työnantajaorganisaatiolle kuuluvien viestien selville saaminen ja avaaminen perustuisi työntekijän suostumukseen. Laki antaa kuitenkin työnantajalle mahdollisuuden saada selville sen toimintaan kuuluvat viestit niissä tilanteissa, joissa suostumusta ei ole mahdollista saada ja joissa tiedonsaanti on välttämätöntä työnantajan toiminnan jatkumisen turvaamiseksi.

Edellä mainituissa laeissa ei nimenomaisesti sanota, että työntekijän sähköpostiosoite tulisi poistaa työntekijän palvelussuhteen päättyessä, mutta tämä on kummankin lain mukainen ratkaisu. Mikäli sähköpostiosoitetta ei ole olemassa, saa viestin lähettäjä tavallisesti virheilmoituksen, jossa kerrotaan, ettei viestiä ole voitu toimittaa perille.

SVTSL:n 3 luvun mukaisia käsittelyn tarkoituksia ei ole enää olemassa työntekijän työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan liittyvän viestinnän tunnistamistietojen osalta. SVTSL:n 4 §:n mukaan viestit (esimerkiksi sähköpostit) ovat luottamuksellisia. Edellä mainituilla perusteilla on pidettävä oikeana ratkaisuna, että työsuhteen päättyessä sähköpostiosoite suljetaan siten, ettei se ota enää vastaan viestejä. Muunlaisesta menettelystä on erikseen sovittava työntekijän kanssa.

Yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain ja henkilötietolain mukaan työnantajalla on oikeus käsitellä ainoastaan tarpeellisia henkilötietoja työntekijästä, eikä työntekijälle osoitettuja - työsuhteen päättymisen jälkeen saapuneita - viestejä olisi siten oikeutta käsitellä. Henkilötietolain ja yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain noudattamista valvoo Tietosuojavaltuutettu.

Takaisin kysymyksiin

Voiko yhteisötilaaja rajoittaa käyttäjien pääsyä esimerkiksi tietyille Internet-sivustoille?

Mikäli viestinnän suodattaminen tapahtuu sisältöä taikka tunnistamistietoja analysoimalla, tulee suodattamisen ja tunnistamistietojen käsittelyn olla sähköisen viestinnän tietosuojalain mukaista eli suodattamisen tulee tapahtua viestintäpalvelun tietoturvallisuuden varmistamiseksi. Myöskään viestinnän sisältöä taikka tunnistamistietoja ei voi käsitellä muihin kuin laissa säädettyihin tarkoituksiin, ellei käyttäjä ole antanut muuhun suostumustaan.

Mikäli suodattaminen sen sijaan toteutetaan siten, että kaikkia domainnimiä/IP-osoitteita ei "mainosteta" nimipalvelimissa eli ne ovat tavallaan olemattomia käyttäjille, ei toiminnalle ole asetettu esteitä sähköisen viestinnän tietosuojalaissa, vaan kysymys on oikeudesta sananvapauteen (sananvapaudesta on säädetty muun muassa Suomen perustuslain 12 §:ssä sekä laissa sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä). Sen sijaan sähköisen viestinnän tietosuojalain säännökset rajoittavat sen mahdollisesti tallentuvan tiedon käsittelyä, kuka käyttäjä on koettanut päästä olemattomaan IP-osoitteeseen. Pääsääntöisesti tämän kaltaiselle tiedolle ei ole laillista käsittelyn tarkoitusta sähköisen viestinnän tietosuojalain mukaan eikä tietoa näin ollen tulisi tallentaa.

Takaisin kysymyksiin

Voiko teleyritys käsitellä tunnistamistietoja selvittääkseen, kenen tilaajan liittymästä lähetetään haittaohjelmia sisältäviä viestejä tai roskapostia?

Tunnistamistietoja saa käsitellä siinä määrin kuin se on tarpeen verkko-, viestintä- tai lisäarvopalvelun toteuttamiseksi sekä tietoturvasta huolehtimiseksi (SVTSL 9 §). Teleyrityksellä on tietoturvaloukkausten torjumiseksi ja tietoturvaan kohdistuvien häiriöiden poistamiseksi oikeus muun muassa estää sähköpostiviestien, tekstiviestien ja muiden vastaavien viestien välittäminen ja vastaanottaminen ja poistaa haittaohjelmia viesteistä (SVTSL 20 §). Tunnistamistietoja voidaan siis pääsääntöisesti käsitellä haittaohjelmien lähettäjän selvittämiseksi sekä roskapostituksen lopettamiseksi, mikäli toiminta vaarantaa viestintäpalvelun käytettävyyden ja tietoturvallisuuden.

Teleyrityksellä on myös velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin häiriö- tai vaaratilanteen korjaamiseksi ja tarvittaessa irrottaa viestintäverkko tai laite yleisestä viestintäverkosta (VML 131 §). Näin ollen tietty liittymä voidaan myös sulkea kokonaan yleisestä viestintäverkosta, jos se on sillä hetkellä ainoa keino korjata vaaraa tai häiriötä aiheuttava tilanne.

Takaisin kysymyksiin

Miten estolistat soveltuvat teleyrityksen toteuttamaan sähköpostiliikenteen suodatukseen?

Estolistat ovat yksi sähköpostin suodattamisessa apuna käytetty mekanismi, jolla torjutaan haitallisen sähköpostiliikenteen aiheuttamia käytettävyys- ja tietoturvaongelmia. Estolistalla tarkoitetaan tavallisesti tietokantaa verkko-osoitteista, jotka on todettu esimerkiksi sähköpostia lähettävän haittaohjelman saastuttamiksi tai avoimiksi sähköpostin välityspalvelimiksi.

Estolistoja voidaan käyttää joko sisältöpohjaisen suodatuksen apuna arvioitaessa viestien haitallisuutta tai estolistan perusteella voidaan kieltäytyä ottamasta viestiä välitettäväksi estolistalla olevasta järjestelmästä. Estolistoja käytetään yleisesti viestinnän suodattamisessa, sillä estolistojen käyttöönotto on yksinkertaista ja estolistat ovat tehokas keino tietyn haitallisen sähköpostiliikenteen torjumisessa.

Kun sähköpostijärjestelmä kieltäytyy ottamasta viestiä välitettäväksi, sähköpostipalvelin lähettää asiasta lähettäjälle protokollan mukaisen virheilmoituksen. Mikäli sähköpostijärjestelmä kieltäytyy estolistan perusteella ottamasta viestiä välitettäväksi, viestin sisältöä ei tarvitse analysoida tarkemmin eikä sähköpostijärjestelmän resursseja tarvitse tuhlata haitallisen sähköpostiliikenteen säilytykseen.

Sähköpostiviestin suoran estämisen lisäksi sähköpostijärjestelmä voi estolistan perusteella ainoastaan merkitä viestin haitalliseksi ja päästää tämän toimenpiteen jälkeen viestin eteenpäin. Näin vältytään väärien tulkintojen aiheuttamilta ongelmilta.

Sähköpostipalveluntarjoaja vastaa estolistan toiminnasta sekä soveltuvuudesta sähköpostiliikenteensä suodatukseen. Päätöksen käytettävän estolistan sopivuudesta sähköpostiliikenteen suodattamiseen tekee sähköpostipalveluntarjoaja. Koska estolistat ovat usein yksityisten tahojen ylläpitämiä ja saattavat muuttaa toimintatapojaan varsin nopeasti, yksityiskohtaista suositusta niistä estolistoista jotka soveltuvat teleyritysten käyttöön ei voida antaa. Yleisesti luotettavina voidaan kuitenkin pitää suurten palveluntarjoajien käyttämiä jo käyttöön vakiintuneita estolistoja, kuten Spamhausin SBL ja XBL.

Käytettäviä estolistoja valittaessa on syytä välttää estolistoja, joita ei suositella suurille palveluntarjoajille, estolistoja jossa listalle joutumisen perusteet ovat epäselvät sekä listoja jossa listalta poispääsyyn ei ole selkeitä menettelyjä. Osa tällaisista estolistoista soveltuu käytettäväksi lähinnä sisällönsuodatuksen apuna, jolloin sähköpostipalvelun käyttäjällä voi olla mahdollisuus säätää itse sähköpostiliikenteen suodatusmekanismia vastaanotettujen sähköpostien osalta.

Takaisin kysymyksiin

Mitä teleyrityksen toteuttamilla toimenpiteillä sähköpostiliikenteen rajoittamiseksi kuluttajaliittymistä tarkoitetaan?

Teleyrityksillä on palvelun tietoturvallisuudesta ja käytettävyydestä huolehtimiseksi velvollisuus estää kuluttajaliittymistä lähtevä rajoittamaton SMTP-liikenne (Simple Mail Transfer Protocol) muuten kuin sovittujen lähtevälle SMTP-liikenteelle tarkoitettujen palvelimien kautta. Pääsääntöisesti tällä tarkoitetaan sitä, että kuluttajaliittymästä saa liikennöidä sähköpostin lähettämistä varten SMTP-protokollalla porttiin 25 ainoastaan teleyrityksen lähtevälle sähköpostiliikenteelle tarkoitettuihin palvelimiin.

Rajoittamistoimenpiteillä ei ole vaikutusta muita tietoliikenneportteja käyttävään sähköpostiliikennöintiin. Siksi esimerkiksi käyttäjätunnistusta ja salausta käyttävä porttiin 587 teleyrityksen verkon ulkopuoliseen palvelimeen suuntautuva lähtevä sähköpostiliikenne tulee sallia. Lisäksi määräyksen mukaisesti toteutetuilla toimenpiteillä ei ole vaikutusta sähköpostin lukuun tarkoitettujen protokollien ja sovellusten toimintaan.

Teleyritys voi SMTP-liikenteen automaattisen rajoittamisen lisäksi tarjota asiakkailleen myös liittymiä, jossa rajoittamaton SMTP-liikenne ulkoverkkoon on sallittu. Tällöin liittymän tilaajalle tulee tiedottaa avoimeen liikennöintiin liittyvistä riskeistä sekä kiinnittää erityistä huomiota kuluttajaliittymästä lähtevän SMTP-liikenteen määrän seurantaan verkossaan.

Takaisin kysymyksiin

En käytä Internet-palveluntarjoajani vaan toisen palveluntarjoajan sähköpostipalvelua. Miten sähköpostiliikenteen rajoittaminen vaikuttaa sähköpostin lähetykseen?

Voit lähettää postit jatkossa Internet-palveluntarjoajasi sähköpostipalvelimien kautta vaihtamalla sähköpostiohjelmasi sähköpostitilin ominaisuuksista lähteväksi sähköpostipalvelimeksi Internet-palveluntarjoajasi sähköpostipalvelimen. Voit käyttää edelleen vanhaa sähköpostiosoitettasi viestejä lähetettäessä.

Liikenteen rajoitus ei koske muita tietoliikenneportteja käyttäviä esimerkiksi käyttäjätunnistusta ja salausta tukevia sähköpostin lähetystapoja, joita voi käyttää lähetettäessä sähköpostia ulkopuolisen palveluntarjoajan kautta. Kyseisen kaltaiselle lähetystavalle on varattu esimerkiksi tietoliikenneportti 587.

Sähköpostipalveluntarjoajat tarjoavat lisäksi usein www-sähköpostia, joka sopii esimerkiksi tilapäiseen käyttöön. Rajoitustoimenpiteillä ei ole vaikutusta sähköpostin lukuun tarkoitettujen sovellusten tai www-sähköpostin toimintaan. Tarkemmat ohjeet sähköpostiohjelmasi lähetysasetuksista saat sähköpostipalveluntarjoajaltasi.

Takaisin kysymyksiin

Voivatko vanhemmat saada yhteyskohtaisen erittelyn lapsensa puhelinlaskusta?

Liittymäsopimuksen voi tehdä ainoastaan täysi-ikäinen henkilö. Tämän vuoksi alle 18 -vuotiaiden käyttämissä liittymissä liittymäsopimuksen tekee ja liittymän tilaajana toimii vanhempi. Liittymän käyttäjäksi merkitään lapsi. Liittymän tilaajalla on oikeus saada erittely liittymästään siten, että puhelinnumeroiden kolme viimeistä numeroa on peitetty. Lisäksi alle 15-vuotiaan käyttäjän puolesta voi täydellisen erittelyn pyytää hänen huoltajansa.

Takaisin kysymyksiin

Miten fi-verkkotunnuksia haetaan, uusitaan ja irtisanotaan ja mitä ne maksavat? Entä mistä voi tarkistaa, onko fi-verkkotunnus vapaana?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin löytyy vastaus fi-verkkotunnuspalvelusta.

Takaisin kysymyksiin

Mitä voin tehdä jos en saa tarjousta laajakaistaliittymästä vakituiseen asuinpaikkaani?

Jokaisella kuluttajalla tai yrityksellä on oikeus saada yhden megan laajakaistaliittymä vakituiseen asuin- tai sijaintipaikkaansa.

Viestintävirasto on nimennyt yhteensä 26 teleyritystä laajakaistayhteyk-siä tarjoaviksi yleispalveluyrityksiksi. Yleispalveluyrityksen on tarjottava alueensa kuluttajien ja yritysasiakkaiden vakituiseen asuin- tai sijainti-paikkaan moitteettomasti toimiva liittymä yleiseen viestintäverkkoon. Teleyritys voi valita, toteuttaako liittymän kiinteällä tai langattomalla tekniikalla.

Oheisesta hakukoneesta voit tarkistaa, onko paikkakunnallesi nimetty laajakaistayhteyden tarjontaan velvollinen yleispalveluyritys.

Ota ensin yhteyttä yleispalveluyritykseen, kun asiasi koskee laajakaistaliittymän hankintaa, toimivuutta tai hintaa.

Voit olla yhteydessä Viestintävirastoon,

• jos et saa tarjousta yleispalveluvelvoitteen mukaisesta liittymästä asuinalueellesi nimetyltä teleyritykseltä tai
• jos et saa liittymää, eikä asuinalueellesi ole nimetty yleispalvelun tarjontaan velvollista teleyritystä.

Lue lisää käytännön asioita yleispalvelusta.

Viestintäviraston yhteydenottolomakkeet.

Takaisin kysymyksiin

Entä jos liittymä ei vastaa sovittua?

Kun hankit laajakaistaliittymän, solmit teleyrityksen kanssa laajakaista-palveluja koskevan liittymäsopimuksen, joka määrittelee mm. toimitusajan ja palvelun laadun. Sopimuksen pohjalta voidaan ratkaista mahdollisia ongelmia ja kiistoja teleyrityksen kanssa.

Sopimuksessa tulee sopia kirjallisesti ainakin tarjottavien palvelujen laatu ja ominaisuudet sekä palvelun toimitusaika. Sopimukseen kirjattujen tietojen pohjalta arvioidaan korvausvastuuta, jos laajakaistan toimitus viivästyy tai palveluissa on vikaa tai häiriöitä.

Takaisin kysymyksiin

Milloin toimitus on viivästynyt?

Liittymän toimitus on viivästynyt, jos laajakaistan sovittu toimitusaika ylittyy teleyrityksestä johtuvasta syystä. Mikäli toimitusajasta ei ole sovittu, palvelu on viivästynyt, jos sitä ei ole toimitettu kohtuullisessa ajassa.

Takaisin kysymyksiin

Milloin palvelussa on virhe?

Palvelussa on virhe, jos se ei vastaa sopimuksen ehtoja tai markkinoinnissa annettuja tietoja.

Korvattava palvelun virhe on esimerkiksi pitkä käyttökatkos, joka ei johdu sopimuksessa mainituista poikkeuksista, kuten esimerkiksi verkko- tai muista huoltotöistä.

Myös laajakaistaliittymän huomattavasti sovittua hitaammat yhteysnopeudet saatetaan tulkita palvelun virheeksi.

Takaisin kysymyksiin

Mitä voin tehdä, jos laajakaistapalvelussa on virhe tai toimitus viivästynyt?

Ilmoita teleyritykseen nopeasti palvelun virheestä tai ongelmasta.

Asiakkaalla on oikeus vaatia teleyritystä korjaamaan laajakaistapalvelun ongelmat ja virheet. Jos virhettä ei voi korjata, olet oikeutettu hinnanalennukseen tai hyvitykseen.

Palvelun käyttökatkoksissa ja toimituksen viivästystilanteissa vakiohyvitys on vähintään 15 euroa kultakin alkavalta keskeytys- tai viivästysviikolta. Korvaus voi olla kuitenkin enintään 120 euroa.

Sinulla voi olla oikeus myös vahingonkorvaukseen kärsimästäsi vahingosta. Saat virheestä johtuvasta ansionmenetyksestä ja muista välillisistä vahingoista korvauksen vain, jos virhe johtuu teleyrityksen huolimatto-muudesta. Selvä sopimusrikkomus oikeuttaa purkamaan sopimuksen välittömästi.

Jos et saa asiaa selvitettyä teleyrityksen kanssa, voit olla yhteydessä Kuluttajaneuvontaan. Kuluttajaneuvojat auttavat neuvotteluissa yrityksen kanssa ja neuvovat kuluttajansuojaan liittyvissä kysymyksissä.

Jos asiaan ei saada ratkaisua, voidaan asia saattaa Kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi.

Takaisin kysymyksiin

Laajakaistayhteydessäni on katkoksia, mitä voin tehdä asialle?

Kaikissa viestintäpalvelujen vika- tai häiriötilanteissa tulee ensin tarkistaa omien laitteiden ja niissä olevien ohjelmistojen asetukset ja toimivuus. Esimerkiksi tietokoneen ja modeemin uudelleenkäynnistys sekä johtojen ja kytkentöjen tarkistus voi poistaa ongelman.

Mikäli laajakaistaliittymän yhteysongelma ei poistu omien laitteiden ja niissä olevien ohjelmistojen asetusten ja toimivuuden tarkistuksen jälkeen, tulee ottaa yhteyttä teleyritykseen, jolta laajakaistayhteys on hankittu. Teleyrityksen asiakaspalvelu vastaanottaa vikailmoituksia ja neuvoo tilanteissa, joissa vika on teleyrityksen verkossa tai palvelussa.

Viestintävirasto valvoo, että viestintäverkot ja -palvelut on toteutettu ja ylläpidetty viestintämarkkinalain ja sen nojalla annettujen säädösten edellyttämällä tavalla. Viraston valvomassa säädännössä ei ole kuitenkaan asetettu teleyrityksille velvoitteita vikojen enimmäismääristä tai -korjausajoista.

Mikäli epäilet, että teleyrityksen toiminta laajakaistaliittymän toteutuksessa tai ylläpidossa on virheellistä, voit tehdä asiasta valituksen Viestintävirastolle.

Laajakaistayhteyden katkoksen ollessa yhtäjaksoinen tai toistuva, voit olla oikeutettu vakiohyvitykseen. Hyvitys on määrältään vähintään 15 euroa kultakin alkavalta keskeytysviikolta, yhteensä enintään 120 euroa. On kuitenkin hyvä huomata, että teleyrityksellä on oikeus tilapäisesti keskeyttää palvelu välttämättömien verkon rakennus- tai kunnossapitotöiden vuoksi.

Mikäli teleyrityksen kanssa syntyy riitaa vakiohyvityksestä, voit ottaa yhteyttä kuluttajaneuvontaan. Viestintävirasto ei ratko teleyrityksen ja tämän asiakkaan välistä sopimusta tai korvausvastuita koskevia asioita. Kuluttajaoikeusneuvoja voi toimia apuna neuvotteluissa ja avustaa tarvittaessa valituksen tekemisessä Kuluttajariitalautakuntaan. Lisätietoja löydät Kuluttajaviraston internet-sivuilta.

Takaisin kysymyksiin